Browsing by Author "Lahti, Emilia"

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista naisasialiikettä 1800-luvun lopulla ja sen pyrkimyksiä uudistaa yhteiskunnan sukupuolimoraali. Naisasialiikkeessä vastustettiin aikakaudella vallinnutta kaksinaismoraalia, joka vaati naisilta virallisen sukupuolimoraalin noudattamista eli pidättäytymistä avioliiton ulkopuolisista suhteista, mutta salli ne miehille. Naisasialiike alkoi vaatia naisilta ja miehiltä yhtä ja samaa sukupuolimoraalia. Tätä työtä, jota naisasialiikkeessä tehtiin sukupuolimoraalin uudistamiseksi, kutsutaan moraalireformiksi. Tutkimuksessa moraalireformia tarkastellaan ensimmäisen suomalaisen naisasiayhdistyksen, Suomen Naisyhdistyksen, näkökulmasta. Lähteenä on yhdistyksen pääjulkaisu Koti ja yhteiskunta ja sen viisi ensimmäistä ilmestymisvuotta 1889 1893. Tutkimuksen kohteena ovat lehdessä ilmestyneet noin sata sukupuolimoraalin uudistamista koskevaa artikkelia eli siveellisyystekstiä. Siveellisyys oli termi, joka 1800-luvun lopussa viittasi seksuaalisuuteen liittyviin aiheisiin. Sukupuolimoraalin uudistamista käsitellyttä keskustelua nimitettiin siveellisyyskysymykseksi. Siveellisyyden ihanne tarkoitti naisasianaisilla seksuaalista pidättäytyvyyttä. Tutkimuksessa käsitellään siveellisyystekstien lähtökohtia, nais- ja mieskuvaa ja toimintaa, jota moraalireformi synnytti. Koti ja yhteiskunnan lähtökohta oli, että kansakunta oli ajautumassa epäsiveellisyytensä takia rappioon, joka vältettiin vain, mikäli kansa omaksui siveellisen, kristillisen, sukupuolimoraalin. Sukupuolimoraalin uudistajina ja moraalireformin moottoreina toimivat naiset itse. Ajatus yhteisestä naiseudesta yhdisti naisia yli luokkarajojen, mutta käytännössä lehden maailmankuva oli hierarkkinen. Valta suuntautui yläluokan naisilta alaluokan naisille. Koti ja yhteiskunnan siveellisyysteksteissä pyrittiin eroon kaksinaismoraalin kyllästämistä vanhoista nais- ja mieskuvista, joiden mukaan ihmiset elivät. Vanhassa naiskuvassa nainen oli olemassa miellyttääkseen miehiä, mutta lehden muotoilema uusi naisihanne perustui itsenäisyyteen ja siveellisyyteen. Vanha mieskuva salli miehille vapaamman seksuaalisen käyttäytymisen. Miehet olivat lehden mukaan epäsiveellisiä viettelijöitä, jotka tekivät naisista epäsiveellisyyteen langenneita naisia. Lehden muotoilemassa uudessa miesihanteessa miesten tuli harjoittaa itsehillintää ja muuttua moraaliltaan naisten kaltaisiksi eli siveellisiksi. Koti ja yhteiskunnan moraalireformi synnytti monenlaista toimintaa. Naisten tuli tukea miehiään ja toimia heidän esikuvinaan miesten siveellistämisprojektissa. Epäsiveellisille, langenneille naisille perustettiin turvakoteja ja heille tarjottiin uusi alku siveellisempään elämään ja köyhille naisille, jotka olivat vaarassa langeta, yläluokan naiset järjestivät siveellisiä vapaa-ajanviettotapoja. Keskeisintä moraalireformin toimintaa oli lasten kasvattaminen uusien nais- ja miesihanteiden noudattamiseen. Käytännön tavoitteena oli naisen ja miehen tasa-arvoinen ja siveellinen rakkauteen perustuva avioliitto. Moraalireformi oli naisten keino hallita miehiä.