Browsing by Author "Leporanta, Miro"

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on vertailla Serbian ortodoksisen kirkon ja Serbian valtion (tällä tarkoittaen sen parlamenttia, hallitsevaa puoluetta ja presidentti-instituutiota) suhdetta Kosovo-kysymykseen. Tutkielmana lähteinä käytän Serbian ortodoksisen kirkon julkilausumia ja Serbian presidentti Aleksandar Vučićin kanssa käytyjä haastatteluita ja niistä tehtyjä artikkeleja. Näiden pohjalta erittelen diskurssianalyysiä käyttäen Kosovo-kysymystä tai siihen liittyviä teemoja. Serbian ortodoksisen kirkon suhdetta Kosovo-kysymykseen esittelen erityisesti etnosymbolismin, primordiaalisen nationalismin ja mytopoeettisen myyttiteorian avulla. Serbian valtion suhdetta esittelen Serbian nykyisen valtapuolueen ja nykyisen presidentin puolueen Serbian progressiivisen puolueen (SNS) poliittisilla kannoilla, modernilla nationalismiteorialla ja suhteella sekä Eurooppaan ja Euroopan Unioniin, että Venäjään. Taustoitan tutkielmaani esittelemällä Serbian tasavallan historiaa, Serbian ortodoksista kirkkoa, serbialaista puoluepolitiikkaa ja Kosovo-kysymyksen historiaa. Serbian ortodoksisen kirkon suhtautuminen Kosovo-kysymykseen perustuu erityisesti kirkon itseymmärrykseen Serbian kansakunnan todellisena edustajana. Kirkko kokee edustavan serbialaisuutta primordaalisesti ja etnosymbolisesti: vain ortodoksi voi olla oikea Serbi. Kosovo paikkana on kirkolle pyhä, sillä sen koetaan olevan Serbian kulttuurin, uskon ja kansan syntypaikka. Tämän takia kirkon kanta Kosovon itsenäistymiseen on poikkeuksetta kielteinen. Serbian valtion suhtautuminen SNS:n ja Aleksandar Vučićin kautta ymmärrettynä on huomattavasti kirkkoa ambivalentimpi. Toisaalta kirkko myöntää sekä julkisuudessaan että periaateohjelassaan, että sillä ei ole aikomusta päästää Kosovoa itsenäistymään. Kuitenkin erityisesti kansainvälisellä tasolla, Serbia on paljon myönteisempi Kosovon itsenäistymiselle. Tämä johtuu melkein poikkeuksetta siitä, että Euroopan Unionin jäsenyys mitä Serbia on havitellut melkein kaksikymmentä vuotta, ei tule tapahtumaan, jos Serbia ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Euroopan Unionin jäsenyys on ollut Serbian suurin yksittäinen ulkopoliittinen tavoite sekä Aleksandar Vučićin johtaman Serbian ensimmäinen prioriteetti. Tämän vuoksi on vaikea nähdä, miten Kosovon pysyminen osana Serbiaa ja Euroopan Unionin jäsenyys olisivat yhteensovitettavissa. Kannat Kosovo-kysymykseen ovat siis kummallakin instituutiolla varsin erilaiset. Kirkko kokee puolustavansa oikeaa serbialaisuutta pitämällä Kosovon osana Serbiaa. Serbian valtio taas tasapainoilee Eurooppaan integroitumisen ja Kosovon välillä.