Browsing by Author "Mäkipelto, Ville"

Tutkimuksessa tarkastellaan Jeremian kirjan tekstin muutosprosesseja. Päätutkimuskysymys on: miten Jeremian kirjaa on toimitettu? Toimitustyötä tarkastellaan sekä sisällöllisestä että kielellisestä ja teknisestä näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti Jeremian kirjan kahden eri version (Septuaginta ja masoreettinen teksti) väliset erot. Tutkimuksen ensisijainen metodi on tekstikriittinen. Tämän lisäksi tekstikritiikin oletetaan tuovan lisäinformaatiota kirjallisuus- ja redaktiokriittiseen metodiin, sillä Jeremian kirjan kohdalla tekstivarianttien erot heijastelevat laajempia toimituksellisia eroja. Tutkimuksen aineisto on rajattu erityisesti tekstikatkelmaan Jer. 25:1 14. Tekstikatkelma sijaitsee oleellisessa taitekohdassa Jeremian kirjan kahden eri version kokonaisuuksissa. Tämän lisäksi tekstikatkelma sisältää runsaasti sellaisia tekstivarianttien eroja, jotka ovat havaittavissa halki Jeremian kirjan kokonaisuuden. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti nollavariantteihin eli sellaisiin tekstikohtiin, jotka puuttuvat kokonaan jommastakummasta tekstiversiosta. Kriittinen tarkastelu osoitti, että Septuaginta säilyttää lähes poikkeuksetta tekstikatkelman Jer. 25:1 14 varhaisemman lukutavan. Masoreettisen Jeremian kirjan lukutapa on syntynyt tietoisen laajentavan toimitustyön tuloksena. Vaihtoehtoiset selitystavat todettiin analyysissä riittämättömiksi. Näitä olivat mm. ehdotus, jonka mukaan Septuagintan kääntäjä olisi tietoisesti lyhennellyt käyttämäänsä hepreankielistä pohjatekstiä ja käsitys, jonka mukaan Septuagintan kääntäjällä olisi ollut käytössään huonolaatuinen hepreankielinen pohjateksti. Analyysin tulokset vahvistavat useiden tutkijoiden saavuttamaa johtopäätöstä, jonka mukaan Septuagintan taustalla on sellainen hepreankielinen pohjateksti (Vorlage), joka edustaa masoreettista tekstiä varhaisempaa vaihetta kirjan kehityksessä. Masoreettisen tekstin laajennuksia Jer. 25:1 14 kohdalla ovat mm. avoimet viittaukset Babyloniaan ja kuningas Nebukadnessariin, Jeremian roolin korostaminen profeettana ja kontekstin ja paralleelisten tekstien perusteella tehdyt laajennukset. Vastaavanlaisia laajennuksia havaittiin halki masoreettisen Jeremian kirjan. Laajennusten taustalla on todennäköisesti teologinen intressi korostaa Jahven toimintaa historiassa, halu ilmaista muinaisten profeettojen viestien toteutuminen sekä pyrkimys tehdä Jeremian kirjasta yhä enemmän profeetta Jeremian nimeä kantava kirja. Toimitustyössä käytetyistä tekniikoista on havaittavissa ainakin toistoliitäntä ja kaksinkertainen puhejohdanto. Lisäksi masoreettisen tekstin heijastelemat lisäykset ovat jättäneet tekstiin sellaisia piirteitä, joita on klassisessa kirjallisuuskritiikissä pidetty osoituksena tekstin kerroksellisuudesta (toistot, jännitteisyydet, syntaktiset heikkoudet ja lainaukset). Jeremian kirjan tekstikritiikin merkitys eksegetiikalle on suuri, sillä muutosprosesseja voidaan havaita kahdesta toimitustyön eri vaiheesta säilyneestä tekstistä. Tutkimus siis vahvistaa sen klassisen historiallis-kriittisen oletuksen, että Heprealaisen Raamatun tekstejä on toimitettu ja että tästä toimitustyöstä on jäänyt tekstiin jälkiä. Edelleen käsillä oleva tutkimus tarjoaa tekstivarianttien vertailun kautta saavutettua dokumentoitua evidenssiä tämän toimitustyön sisällöllisistä ja teknisistä piirteistä.