Browsing by Author "Mattila, Tiia"

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mistä elementeistä uskonnollinen tila rakentuu Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Ruoholahdessa sijaitsevan toimintapaikan, Luther-salin, kontekstissa. Tutkimus sijoittuu paikallisen uskonnontutkimuksen kenttään, joka on jäänyt viime vuosina melko vähäiselle huomiolle. Uskonnollista tilaa ei tässä tutkimuksessa nähdä vain fyysisenä paikkana, vaan fyysinen tila on yksi tilan ulottuvuuksista. Muita tilan ulottuvuuksia ovat henkinen ja sosiaalinen tila. Tilaan liittyy myös käsitykset tilan pyhyydestä sekä tilaan liittyvästä voimasta. Jako tilan sosiaalisiin, henkisiin ja fyysisiin ominaisuuksiin perustuu Kim Knottin kehittämään tilan analyysiin, joka on tutkimuksen teoriapohjana. Knottin teoria ei ole systemaattinen analyysin väline vaan laaja teoreettinen viitekehys, jonka valossa tilaa on mahdollista tarkastella. Knott kehitti teoriansa alun perin sekulaarien tilojen tarkasteluun, mutta toteaa itse, että mikä tahansa kohde tarkasteltuna tilan ulottuvuuksien kautta antaa tutkimukseen käyttökelpoisia ja uudenlaisia näkökulmia. Analyysiin on otettu Knottin teoriasta aineksia, jotka sopivat myös lähtökohdiltaan uskonnollisen tilan tarkasteluun. Tutkimuksen aineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin pohjalta tehdyistä muistiinpanoista sekä viidestä Sleyn toimintaan Luther-salissa aktiivisesti osallistuvan henkilön haastattelusta. Pääpaino on haastateltavien näkemyksissä tilan ulottuvuuksista, joita täydentävät osallistuvan havainnoinnin kautta tehdyt havainnot. Osallistuva havainnointi suoritettiin osallistumalla viikon ajan kaikkeen Luther-salin toimintaan lokakuussa 2013. Haastattelut toteutettiin marrasjoulukuussa 2013 puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa teemat oli muodostettu tilan ulottuvuuksien pohjalta. Kim Knott korostaa ruumiin merkitystä kokemusten perustana, mikä otetaan myös analyysissa huomioon. Analyysin otsikot muodostuvat haastattelukysymysten pohjalta. Analyysissa tarkastellaan tilaa henkisen ulottuvuuden ja ruumiin, sosiaalisen ulottuvuuden ja rituaalien, fyysisen ulottuvuuden, pyhän sekä tilaan liittyvän voiman näkökulmasta. Analyysissa Knottin teoriaa peilataan haastateltavien näkemyksiin. Analyysimenetelmää voidaan kuvailla teoriaohjaavaksi sisällönanalyysiksi, jossa Kim Knottin tilan teoria toimii teoreettisena viitekehyksenä. Analyysissa otetaan mukaan myös muita teoreettisia näkökulmia aineistosta nousevien teemojen perusteella. Knottin mukaan tila on dynaaminen kokonaisuus, mikä tulee tutkimuksessa vahvasti esiin. Tilan ulottuvuudet ovat linkittyneet toisiinsa ja vaikuttavat tilassa samanaikaisesti. Tilan henkiseen ulottuvuuteen sisältyvät ruumiiseen perustuvat kokemukset, joiden kautta haastateltavat peilaavat ympäristöään ja muodostavat kokemuksistaan kielikuvia. Aineistosta erottautuu erityisesti koti -kielikuva, jonka voidaan nähdä liittyvän sosiaalisen ja uskonnollisen identiteetin ylläpitämiseen. Koti viittaa myös ajatukseen tilasta ihmisten muistojen ja merkitystenannon seurauksena. Sosiaalinen tila on monimuotoinen ja siihen sisältyy tuttujen tapaaminen, tilaisuuksien opetusosiot sekä tilaisuuksissa toistuvat rituaalit. Sosiaalisen tilan ominaisuudet tulevat haastatteluissa esille eräänlaisina itsestään selvyyksinä, esimerkiksi laulut ja opetusosiot ovat haastateltavien mielestä tilaisuuksien merkittävimpiä elementtejä. Pyhä liittyy tilan kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen, ja tilan voima tilan sosiaalisiin suhteisiin, rajojen luomiseen ja identiteetin ylläpitoon. Tilan voimaan liittyy ihmisille luonnollinen taipumus kategorisoida sekä vallankäyttö, jossa sosiaalinen valta liittyy tilan luonteeseen sosiaalisen identiteetin ylläpitäjänä. Fyysinen tila muodostaa puitteet uskonnollisen toiminnan harjoittamiselle, mutta muutoin sitä ei nähdä kovinkaan merkittävänä.