Browsing by Author "Myllyntausta, Riikka"

Tutkimus käsittelee 1100-luvun ritareille asetettuja ihanteita, velvollisuuksia, hengellisen ritariuden kehittymistä ja yleistä ritari- ja mieskuvaa, joka tutkielman lähteistä nousee. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, millainen vastapari 1100-luvun alussa kehittymässä ollut hengellisen ritarin ideaali muodosti maalliseen ritariuteen.Tutkielman lähteinä ovat ranskalaisen munkin Bernhard Clairvauxlaisen temppeliherrain ritarikunnan ensimmäisille ritareille kirjoittama kirje Uuden ritariuden ylistys ja ranskalainen eeppinen runo Rolandin laulu. Lähteissä on nähtävissä monia samoja teemoja, jotka liittyvät ihanteellisen ritarin ominaisuuksiin ja luonteenpiirteisiin, mutta ne tulkitaan paikoittain hyvinkin eri tavalla. Tutkielman lähteet muodostavatkin monilta osin toisistaan poikkeavat kuvaukset 1100-luvun ritariudesta, mutta jakavat myös yhteisiä käsityksiä ja teemoja. Lähteistä muodostuu erilaisten ritariuteen liitettyjen ihanteiden osalta jatkumon, jonka toisessa päässä on Bernhard Clairvauxlaisen kirjeessään muodostama ihanne hengellisestä ritarista ja toisessa päässä Rolandin laulun nimihahmo ja päähenkilö Roland. Bernhardille oikeata ritariutta edustivat hengelliseen ritarikuntaan kuuluneet temppeliherrat, jotka yhdistivät elämäntavassaan sotilaallisen ja luostarimaisen elämäntavan. Temppeliherroille ritarina toimiminen merkitsi elämän pyhittämistä Jumalan palvelukseen ja heidät nähtiin sekä munkkeina että sotilaina. Bernhard rakensi kirjeessään uutta käsitystä ritariudesta ja yleisemminkin miehekkäästä miehestä. Bernhard joutuikin tasapainoilemaan erilaisten vaatimusten ristipaineessa kirjoittaessaan kirjettään, sillä ihanne maailmasta kieltäytyvästä, mutta siinä edelleen toimivasta ritarista oli kehittymässä ja nousemassa esille, mutta perinteisempi ritarin malli piti edelleen pintansa 1100-luvun alkupuolella. Rolandin laulun ritarit edustavat puolestaan maallisia ritareita, jotka eivät toimineet kirkon alaisuudessa. Rolandin laulun ritarit olivat voimakkaita, kunniallisia, ylpeitä, rohkeita, uskollisia, hurskaita ja pelkäsivät epäonnistumisia. Heille uskollisuuteen asetovereita kohtaan ja kunniallisuuden säilyttämiseen kuului myös verikoston järjestäminen viholliselle. Bernhard halusi tehdä eroa maallisten ritarien ja temppeliherrojen välille nimenomaan temppeliherrojen hyväksi ja Roland kumppaneineen edustivatkin monessa suhteessa niitä ritareita, joita vastaan Bernhard hyökkäsi kirjeessään. Nöyryys, uskollisuus, rohkeus, sankaruus ja oikeanlainen käyttäytyminen sekä eläessä että kuollessa ovat teemoja, jotka nousevat molemmista teksteistä vahvasti esille. Ritarin ylin tavoite ja ihanne oli kuuliaisuus johtajaansa kohtaan eli sekä maallista johtajaansa että erityisesti Jumalaa kohtaan. Tähän kuuliaisuuteen liittyi kiinteästi nöyryys ja oman tahdon alistaminen ritarin johtajan tahdolle. Rolandin laulun ritarit edustavat Rolandin laulussa puhtaasti maallisia ammattisotilaita, temppeliherrojen edustaessa Bernhardille pikemminkin uudenlaista reittiä uskonnolliseen yhteiskuntaluokkaan ja mahdollisuutta palvella Jumalaa sotilaallisen ammatin kautta.