Browsing by Author "Niskanen, Venla"

Tutkielma selvittää koronaviruspandemian vaikutuksia vanhoillislestadiolaisten nuorten elämään ja arkeen. Vanhoillislestadiolainen liike joutui muun yhteiskunnan mukana sulkemaan ovensa yhteisiltä tapahtumilta keväällä 2020, kun koronaviruspandemia levisi ympäri maailman. Useat tärkeät toimintamuodot ja tapahtumat peruuntuivat tai siirtyivät verkkoon. Vahvasti yhteisöllinen vanhoillislestadiolainen liike oli uuden edessä. Tutkimuskysymys onkin, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut vanhoillislestadiolaisten nuorten elämään yhteisössä? Keräsin materiaalia tutkielmaani haastattelemalla oululaisia sekä helsinkiläisiä vanhoillislestadiolaisia nuoria. Haastattelut ovat tehty kevään 2022 aikana, kun koronaviruspandemia oli jyllännyt jo kaksi vuotta ja kerennyt vaikuttaa yhteisön toimintaa monin eri tavoin. Haastateltavia oli neljä ja he olivat iältään 21- 25 -vuotiaita. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joissa haastateltavat saivat itse vapaasti muotoilla vastauksena kysymyksiini tai kerto aihealueista, jotka heille annoin. Aineistostani kävi ilmi, että vanhoillislestadiolaisilla nuorilla oli varsin kahtalaisia kokemuksia yhteisöllisyydestä ja liikkeen turvasta koronapandemian aikana, vuosina 2020-2022. Toisaalta osa nuorista koki yhteisön vahvana tukiverkkona pandemia-aikana, eivätkä edes peruuntuneet tapahtumat olleet esteenä vahvalle yhteisöllisyydelle. Toinen puoli oli se, että valmiiksi heikommat yhteydet liikkeen sisällä eivät kantaneet kovin vahvasti pandemia-aikana. Tällöin koettiin yksinäisyyttä ja etäisyyttä toisiin vanhoillislestadiolaisiin nuoriin. Suojaavia asioita näyttivät siis olevan jo valmiiksi vahvat sosiaaliset taidot sekä tukiverkot yhteisön sisällä, kun pahiten koronaviruspandemiasta kärsineet yhteisön nuoret kokivat, ettei vahvoja tukiverkkoja ollut ennen pandemiaakaan. Tällöin nuori koki, että pandemian aiheuttama eristäytyneisyys on etäännyttänyt erityisesti vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä kauemmaksi.