Browsing by Author "Nurmi, Heli"

Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2016 Tampereen synodaalikokoukseen osallistuneiden pappien ja diakoniatyöntekijöiden kokemuksia Amazing Grace -työpajasta ja virsikirjan 2016 lisävihkosta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi ja ne liittyvät sekä työpajaan, että itse uuteen lisävihkoon. Ensimmäisenä tutkimusaiheena oli tarkastella työpajaan osallistuneiden kokemuksia uusien virsien laulamisesta ja sitä minkälaisia reaktioita, kokemuksia ja mielipiteitä uudet virret herättivät. Toinen tutkimusaihe liittyi lisävihkoon ja siihen, minkälaisia näkemyksiä työpajaan osallistuneilla oli lisävihkouudistuksesta ja uusien virsien käyttämisestä. Yksittäisellä tutkimusmenetelmällä on vaikea saada kattavaa kuvaa tutkimuskohteesta. Tässä tapaustutkimuksessa olen käyttänyt menetelmätriangulaatiota eli tutkimusmenetelminä sekä havainnointia että kyselyä. Aineisto koostuu siis sekä työpajan lopuksi jaettujen kyselylomakkeiden vastauksista, että havainnointilomakkeen merkinnöistä. Kyselyn avulla vastaajat saivat kertoa subjektiivisia kokemuksiaan. Kenttätyö on erityinen tapa päästä läheisiin kosketuksiin tutkittavien kanssa, joten havainnointilomake täydentää kyselyn vastauksia ja lisää tutkimuksen luotettavuutta. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi tehtiin monivaiheisena prosessina. Litteroitu tutkimusaineisto pelkistettiin ja tämän redusoinnin jälkeen tapahtui aineiston ryhmittely eli klusterointi. Ryhmittelyn avulla kerätystä aineistosta etsittiin samankaltaisuuksia ja niistä luotiin omat luokkansa. Pelkistetyt ilmaukset jaoteltiin omiin alaluokkiinsa, joita näin muodostaen tuli yhteensä kahdeksantoista. Nämä alaluokat nimettiin sisällön perusteella, esimerkiksi ”käsitys virrestä muutoksessa”. Kerätty aineisto saatiin näin tiivistettyä johtopäätösten tekoa varten neljään pääluokkaan, joiden avulla pyrin saamaan vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimus osoittaa, että yhtenäistä suuntaa, mieltymystä tai mielipidettä ei virsien sanoituksista tai sävellyksistä, virsikirjasta ylipäätään tai niiden uudistustarpeesta saada. Aineistossa mielipiteet ovat monilta osin hyvin ristiriitaisia. Käsitys virren ja hengellisen laulun rajapinnasta on edelleen muutoksessa. Perinteisillä virsillä on kirkon historiassa ja ihmisten elämässä oma paikkansa. Tutkimuksen tuloksista selviää, että uusillekin virsille on tilausta. Anna-Mari Kaskinen, tunnettu kirjailija, runoilija ja virsien sanoittaja on ollut lisävihkon valmistelutyöryhmän jäsen. Valmistelutyön kuluessa hän on arvellut, että vielä tämän vuosisadan aikana ilmestyy kokonaan uusi virsikirja. Maailma elää ja kirkko sen mukana, myös virsi uudistuu jatkuvasti. Kaskisen eräässä Uusi Virsi -blogikirjoituksessa oli ajatuksia herättävä näkemys tulevaisuudesta ja pohdintaa jo mahdollisesti tällä vuosisadalla seuraavaksi ilmestyvästä virsikirjasta. Tämän pro gradu -tutkielman otsikoksi valikoituikin kyseisen blogin osuva otsikko Virsi elää!