Browsing by Author "Nyman, Aili"

Tutkielma käsittelee åkerblomilaisen liikkeen johtohahmojen Maria Åkerblomin ja Eino Vartiovaaran vuosina 1920 1926 julkaisemaa kirjallisuutta. Tämä kirjallisuus muodostaa tutkielman lähdepohjan, ja lisäksi lähteinä on käytetty aikakauden sanomalehdistöä. Tutkielmassa selvitetään liikkeen johtohahmojen pyrkimyksiä kontrolloida liikkeen julkisuuskuvaa. Huomio kiinnittyy liikkeen kirjallisuudessa käytettyyn kieleen ja keinoihin, joilla lukija pyrittiin vakuuttamaan. Siten pyritään selvittämään minkälaisen julkisuuskuvan liikkeen johto pyrki luomaan ja millainen tämä kuva oli suhteessa lehdistön ja tutkimuskirjallisuuden luomaan julkisuuskuvaan. Tutkielmassa käsitellään teoksia kolmessa osassa. Ensimmäinen osa keskittyy liikkeen ensimmäisiin kirjoihin, jotka julkaistiin puolustuspuheenvuoroiksi julkisuudessa esitettyihin syytöksiin. Toinen osa käsittelee Maria Åkerblomin omaelämäkertaa ja hänen muita kirjoituksiaan, joista nousee mielikuva Åkerblomista pyhimysmäisenä profeettana. Kolmas osa tarkastelee liikkeen viimeisiä kirjoja. Eino Vartiovaara julkaisi teologista tietämystään esittelevän teoksen Pyhän Hengen armolahjat saadakseen yleisön vakuutettua siitä, että hän oli pätevä tunnistamaan aidon profeetan. Lisäksi tässä osassa tarkastellaan Maria Åkerblomin kirje- ja kirjoituskokoelmaa sekä Vartiovaaran viimeistä puolustuspuheenvuoroa, Onko Maria Åkerblom ja hänen ystävänsä enää saapa oikeutta synnyinmaassaan? Viimeiset teokset julkaistiin tilanteessa, jossa useita åkerblomilaisia oli syytettyinä raskaista rikoksista, kuten väärästä valasta ja murhayrityksestä. Tutkielman kolmannessa pääluvussa selvitetään, millaista argumentaatiota teoksissa käytettiin ja oliko teoksissa keskenään erilaista argumentaatiota. Tutkielma on keskittynyt tarkastelemaan sitä kuvaa, jonka Eino Vartiovaara ja Maria Åkerblom halusivat antaa itsestään ja åkerblomilaisesta liikkeestä. Siksi tutkielma tuo esille aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta poikkeavan kuvan Eino Vartiovaarasta åkerblomilaisuuden varsinaisena vallankäyttäjänä. Tutkielmassa käy ilmi, että Vartiovaara ja Åkerblom pyrkivät yhteistyössä rakentamaan mielikuvaa Vartiovaarasta teologisesti pätevänä rippi-isänä ja Åkerblomista pyhimysmäisenä, herkkänä ja heikkona Jumalan aseena.