Browsing by Author "Ojalehto, Sanna"

Maisteritutkielmamme käsittelee kuningas Daavidin miestoimijuutta ja hänen puolisoidensa naistoimijuutta Ensimmäisessä ja Toisessa Samuelin kirjassa sekä Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa. Selvitämme millaisia maskuliinisuuteen liittyneitä ominaisuuksia Heprealaisen Raamatun teksti yhdistää Daavidin hahmoon, ja miten hän onnistuu performoimaan ihanteelliseksi katsottua miehisyyttä. Tarkastelemme myös Daavidin maskuliinisuuden suhdetta hänen omaan fyysiseen olemassaoloonsa, sosiaaliseen ympäristöön sekä Jumalaan. Tämän lisäksi tutkimme millainen on Daavidin vaimojen suhde naiseuteen, heidän sosiaalinen asemansa patriarkaalisuuden läpitunkemassa tekstissä, sekä minkälaisia toimijoita he ovat suhteessa miehiin. Tarkastelussa käytämme apuna sukupuolentutkimuksen teorioita, kuten Judith Butlerin näkemystä performatiivisesta sukupuolesta sekä Raewyn W. Connellin mallia hegemonisesta maskuliinisuudesta. Erilaisten maskuliinisuuksien keskinäistä suhdetta tarkastelemme Martti Nissisen kehittämän kaavion avulla. Butlerin mukaan sukupuoli ei muodostu olemisen vaan tekemisen kautta, kun ihminen performoi kehoonsa liitettyä sukupuolta kulttuurin määrittelemien sääntöjen mukaisesti. Connellin näkemyksen mukaan kulttuureissa esiintyy useita toisiinsa hierarkkisessa suhteessa olevia maskuliinisuuksia. Valtaapitävä hegemoninen maskuliinisuus määrittelee vallitsevat kulttuuriset ja sosiaaliset ihanteet. Daavidin hahmo onnistuu performoimaan soturikuninkaaseen liitettyä maskuliinisuuden ihannetta vaihtelevasti. Ajoittaisista epäonnistumisista huolimatta Daavidin Jumalasuhteeseen liittyvä maskuliinisuus säilyy ja hän pysyy sekä sotilailleen, että Jumalalle kelpaavana kuninkaana. Daavidin vaimot toimivat Heprealaisen Raamatun teksteissä aina suhteessa Daavidiin. Naishahmot toimivat kertomuksen tasolla välineinä, jotka vahvistavat Daavidin kuninkuutta. Mikalin, Abigailin ja Batseban esittämät hahmot performoivat naiseuttaan eri tavoin. Teksteissä Mikaliin liitetään maskuliinisina pidettyjä ominaisuuksia, kun taas Batsebaa kuvataan naisellisempana. Abigailin feminiinisyys sijoittuu tekstissä näiden kahden hahmon välille. Daavidin maskuliinisuuden ja hänen puolisoidensa feminiinisyyden tarkastelu antaa välineitä havainnoida, miten Heprealaisen Raamatun teksti suhtautuu miehiin ja naisiin, sekä epäonnistuneeksi katsottuun maskuliinisuuden tai feminiinisyyden performaatioon. Tutkimus ei poista Heprealaisen Raamatun patriarkaalista luonnetta, mutta voi antaa lisätietoa naiseudesta, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Olemme työstäneet materiaalia ja tekstiä yhdessä, joten tekijöiden näkemykset tutkielmassa ovat sulautuneet osin toisiinsa. Työnjako on pääpiirteissään seuraava: Johdanto, teoriat, Mikalin tarkastelu sekä johtopäätökset on toteutettu yhteistyönä. Daavidin maskuliinisuuden tarkastelusta on päävastuussa Kari Siirtola. Abigailin ja Batseban feminiinisyyden tarkastelusta on päävastuussa Sanna Ojalehto.