Browsing by Author "Ojanen, Antti"

Tutkielman tavoite on tarkastella sukupuoliroolien pyhittämistä. Pyhittämisen kohteena ovat transihmiset ja sen perusta on mallinnettu muinaiskulttuurien kolmas sukupuoli-roolista ja shamanismiin yhdistetystä transvestismista. Tutkimusaineistona toimivat modernit kirjat, Raven Kalderan vuonna 2010 julkaistu Hermaphrodeities ja Sakhi Bhavan vuonna 2012 julkaistu Transgender Spirituality, jotka on suunnattu hengellisiksi opaskirjoiksi transihmisille. Aineistoa tukevana materiaalina käytän myös Transtukipisteen Maarit Huuskan kanssa suorittamaani sähköpostihaastattelua aiheen tiimoilta. Ilmiön taustoituksessa hyödynnän tutkimuskirjallisuuden ohella omaa kandidaatintyötäni Pohjois-Amerikan intiaanikansojen monisukupuolisista. Hypoteesini on, että pyhittäminen on tarkoituksenmukaista ja tapahtuu suojamekanismina. Tutkimusmenetelmänä sovellan aineistoon uskontososiologi Hans Molin luomaa identiteetin sakralisaatioteoriaa. Hypoteesini on että sakralisaatioprosessilla on tavoitteita ja teemoja. Tutkimuskysymyksillä etsin ja jaottelen aineistosta pyhitysmekanismeja, narratiivisia teemoja ja pyrkimyksiä. Molin sakralisaatioteoria rajaa neljä mekanismia, joilla identiteettiä pyritään rakentamaan pyhäksi. Näitä ovat objektifikaatio, sitoutuminen, rituaali ja myytti. Aineisto yhdistelee muinaisperinteiden mytologiaa uuspakanuuden ja psykologi C.G. Jungin individuaatioteorian anima/animus-arkkityyppien konteksteihin. Aihepiirin arkaluonteisuus ja termistön sekavuus muodostavat omat haasteensa, mutta analyysi osoittaa aineiston esittelemän pyhittämisen niin ikään noudattavan sakralisaatioteorian mukaisia mekanismeja. Jaottelen kolme keskeistä teemaa: yhteiskunnallisuus, henkilökohtainen kasvu ja seksuaalisuus. Pyrkimyksistä rajaan tärkeimmiksi muutoksen käynnistämisen, arvokkuuden lisäämisen ja historiallisen juurruttamisen. Muodostan näistä yleisemmän hypoteesin, jonka mukaan yhtenäisen uskonnollisen liikkeen sijaan aineisto esittelee uskonnollisia ihanteita. Näitä ovat ajatus transihmisten pyhästä heimosta ja ajatus kirouksen kääntämisestä siunaukseksi. Transtukipisteen haastattelu paljasti samansuuntaisia pyrkimyksiä, mutta vähemmän organisoidusti. Muinaisen ja modernin perinteen oleellisimmaksi eroavaisuudeksi paikallistan roolia hallinnoivan tahon, joka on muinaisessa perinteessä yhteisö, mutta modernissa tulkinnassa usein yksilö. Yleisesti tutkimuskenttää tarkastellessani koen kolmannen sukupuolen tutkimuksen ja määrittelyn monimutkaiseksi ja etenkin queer-näkökulmasta helposti harhaanjohtavaksi ja anakronistiseksi. Esitän kuitenkin jatkotutkimusideoiksi syvempää haastattelututkimusta transihmisten hengellisyydestä.