Browsing by Author "Ojanperä, Perttu"

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuonna 1976 julkaistun Suomettuva Suomi - nimisen teoksen kirjoittamisen syitä ja seurauksia. Tavoitteena on ottaa selville miksi teologian ylioppilas Peter Kankkonen kirjoitti teoksen ja mitä hän tavoitteli teoksen julkaisulla. Tutkimus selvittää myös, miten kirja otettiin vastaan Suomessa sekä muissa maissa, joissa sitä luettiin. Tutkimuksessa käytetään hyväksi laajaa arkistoaineistoa sekä aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Peter Kankkonen julkaisi teoksen Suomettuva Suomi: Raportti rappion politiikasta vuonna 1976. Julkaistessaan teoksensa Kankkonen oli teologian ylioppilas ja opiskeli Åbo Akademissa. Kankkonen oli aktiivinen ylioppilaspoliitikko ja vastusti voimakkaasti presidentti Kekkosen valta-asemaa Suomessa. Kankkonen oli myös mukana Suomen Perustuslaillisen Kansanpuolueen toiminnassa sen perustamisesta saakka. Suomettuva Suomi kuvasi tapausesimerkkien kautta sitä, minkä Kankkonen kuvasi suomettumis-prosessiksi Suomessa. Tämä tarkoitti niitä tapauksia, joissa Neuvostoliitto tai suomalaiset poliitikot itse pyrkivät vaikuttamaan Suomen sisäpolitiikkaan tai muuhun toimintaan Suomessa Neuvostoliiton edun mukaisesti. Teosta ei Suomessa juurikaan huomioitu, vaan se pyrittiin vaientamaan sen epätoivotun sisällön vuoksi. Tämä onnistuikin siihen saakka, kunnes se julkaistiin Ruotsissa vuonna 1979 nimellä Finlandiseringen – ”frivillig” underkastelse. Teos sai Ruotsissa huomattavasti suuremman näkyvyyden ja tämän myötä se huomioitiin muuallakin Euroopassa. Tämä johti osaltaan siihen, että suomettuminen nousi laajaan keskusteluun myös Suomessa vuonna 1980. Tämän tutkimuksen tulokset tuovat esiin sen todellisuuden, joka Suomessa vallitsi presidentti Kekkosen valtakauden lopulla. Valtion johdon toimintaa ei voinut julkisesti kritisoida, vaan kriittiset äänet vaiennettiin tehokkaasti. Peter Kankkonen nuorena hieman ulkopuolisena toimijana onnistui luomaan tarkan kuvauksen siitä, millainen Suomi oli 1970- luvulla ja miten Neuvostoliiton etu pyrittiin suomalaisessa politiikassa ottamaan huomioon kaikessa.