Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Pekkanen, Saana"

Sort by: Order: Results:

  • Pekkanen, Saana (2018)
    Tutkielmani käsittelee kuukautissäädöksiä Vanhassa testamentissa ja sen vaikutushistoriassa. Pääasiallisena lähdetekstinä on Leviticus 15: 19–31. Sen lisäksi selvitän keskeisten termien, ennen kaikkea kuukautisia tarkoittavan termin niddâ käyttöä muualla Vanhassa testamentissa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millä tavalla kuukautisiin liittyvää sanaa נִדָּה (niddâ) käytetään Vanhassa testamentissa? 2. Mikä käytännön merkitys kuukautisia koskevalla lailla on ollut sen syntyaikana ja vaikutushistoriassa? Ovatko säännöt ohjailleet jokapäiväistä arkea vai ainoastaan rituaalista ja uskonnollista elämää? 3. Millä tavalla kuukautiset ovat olleet tabu? Onko niitä kunnioitettu, pelätty vai inhottu? Tutkimusmetodina käytän työssäni kirjallisuuskritiikkiä lähdetekstin taustan selvittämiseen. Käsiteanalyysia käytän termin niddâ käsittelyyn. Sosiaalitieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmien kautta pyrin selvittämään tekstin syntyajan kontekstia vastatakseni kysymykseen kuukautislain merkityksestä kultillisesti ja päivittäisessä elämässä. Sanan niddâ käyttötapa vaihtelee Vanhan testamentin eri kohdissa. Pyhyyslakiin kuulumattoman Pappiskirjan puolella olevien Leviticuksen lukujen kontekstissa niddâ viittaa synnytyksen jälkeiseen (Lev. 12: 2 ja 5) tai kuukautisten aiheuttamaan (Lev.15: 19–31) epäpuhtauteen tai separaatioon, josta seuraa ajallisesti rajattu epäpuhtaus. Pyhyyslakiin kuuluvissa Leviticuksen jakeissa niddâ liittyy rangaistaviin tekoihin – kuukautistilassa olevaan yhtymisestä määrätty seuraus on erottaminen kansan keskuudesta (Lev. 18:19) ja veljen vaimoon yhtyminen on tekona niddâ, ja seuraukseksi määrätään molempien surmaaminen (20:21). Numerissa niddâ esiintyy sanaparissa, joka tarkoittaa puhdistusvettä. Muualla Vanhassa testamentissa, erityisesti profeetallisissa teksteissä niddâ kuvaa metaforisesti kultillista tai moraalista epäpuhtautta. Kuukautislain noudattamisella katsotaan olleen vähintäänkin kultillinen merkitys temppelien aikana, mutta vähäisempi niiden jälkeen. Kuukautiset on haluttu pitää erossa temppelin pyhyydestä. On viitteitä siitä, että nainen on joskus erotettu erillisiin kuukautistaloihin, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti yhteisöstä. Kuukautisiin on mahdollisesti liittynyt puhdistautumiskäytäntöjä. Nykyään puhdistautumista ja yhdynnästä pidättäytymistä kuukautisten aikana noudatetaan ainakin ortodoksijuutalaisten keskuudessa. Kuukautisia on pidetty ja pidetään tabuna erilaisista syistä. Todisteita varsinaisesta kuukautisveren pyhyydestä ei juuri ole, mutta jonkinlainen voiman tai pelon ajatus niihin on liittynyt ja liittyy monissa kulttuureissa.