Browsing by Author "Räsänen, Mirka"

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä vuonna 2014 julkaistut Lasten virsi –kirjan virsien tekstit opettavat Jeesuksesta Kristuksesta eli Jumalan toisesta persoonasta. Selvitän tutkimuksessani millaisia kielellisiä ilmaisuja Jeesuksesta Kristuksesta käytetään kolmesta eri näkökulmasta: 1) Millaisia nimityksiä ja arvonimiä Jeesuksesta käytetään? 2) Millaisia ominaisuuksia Jeesukseen liitetään? 3) Millaisia tekoja Jeesus tekee tai teki? Näiden kysymysten lisäksi pohdin, miten virsien teksteissä Jeesuksesta annetut kuvat vastaavat alle kouluikäisen lapsen uskonnollista kehitystä vertaamalla tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin lasten uskonnollisesta, ajattelun, kielen, ja Jeesus-kuvan kehittymisestä. Lasten virsi –kirja on Seurakuntien Lapsityön Keskuksen julkaisema laulukirja, jota käytetään paljon seurakunnan lapsityössä sekä perhemessuissa. Aineistonani olen käyttänyt kirjan kaikkien virsien tekstejä, joita on kaiken kaikkiaan 170. Tutkimusmenetelmänäni käytin abduktiivista eli teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Abduktiivisessa sisällönanalyysissa aineiston analyysi ei suoraan perustu teoriaan, mutta kytkennät siihen ovat havaittavissa. Teoriana toimi omassa tutkimuksessani Raamatun ja systemaattisen teologian näkemykset Jeesuksesta, hänen teoistaan ja arvonimistään sekä lasten uskonnollista kehitystä kuvaavat tutkimukset. Käytin teoriatietoa niin aineistoa pelkistäessäni kuin luokitellessani. Virsistä 85 mainitaan jokin Jumalan toiseen persoonan yhdistettävä nimitys. Eniten käytetään nimitystä Jeesus, yhteensä 67 virressä, joka on varmasti lapsille tutuin ja konkreettisin nimitys. Seuraavaksi eniten esiintyy nimityksiä Kuningas, Herra, Kristus, ihmislapsi, Vapahtaja ja Kristus. Muita nimityksiä käytetään enintään viisi kertaa. Jeesusta kuvataan virsissä useilla eri ominaisuuksilla, joista eniten käytetään nöyrää, hyvää ja viatonta. Lähes kaikki Jeesuksesta käytetyt ilmaisut ovat kuitenkinkin luonteeltaan iloisia ja positiivisia. Jeesuksen teot virsissä voidaan luokitella historiallisiin, pelastustyön seurauksiin, huolenpitoon, sakramentteihin sekä muihin tekoihin. Jeesuksen teoista välittyy rakkaudellisuus ja turvallisuus. Lasten virsi –kirja oppi Jeesuksesta sopii yhteen luterilaisen opin kanssa Jeesuksesta, mutta on luonnollisesti paljon suppeampi. Kristillisen kasvatuksen tavoite välittää kuva hyvästä, rakastavasta, läsnäolevasta ja turvallisesta Jumalasta, välittyy myös lasten virsistä. Lapsi saa olla myös virsiteksteissä lapsi Jeesuksen lähellä, hiljainen tai pomppivainen ja Jeesus silti hyväksyy hänet. Pääosin lasten virsien kieli on yksinkertaista ja lapsentajuista, mutta osa virsistä ei varmastikaan aukea lapselle. Tämä voi kuitenkin olla tarkoituksellista, sillä lasten teologian näkökulmasta on hyvä, että lapselle tarjotaan myös vaikeampia uskollisia ilmaisuja, joita pohtia kasvattajan kanssa. Uskonnollisen kehityksen teorioista Kalevi Tammisen – tutkimuksissa tuli eniten esiin samoja teemoja kuin omassa tutkimuksessani. Omat tutkimustulokseni ovat melko hyvin linjassa aikaisempiin lasten virsistä tehtyihin, esimerkiksi Teija Pitkäsen tutkimuksiin, joissa on myös todettu virsien kautta välittyvän Jeesus-kuvan olevan kaiken kaikkiaan rakastava ja läsnäoleva.