Browsing by Author "Raunio, Anni"

Tutkielmassani tarkastelen psalmia 11Q5 26:9−15, joka tunnetaan ainoastaan Kuolleenmeren alueelta, Qumranista löytyneestä psalmikäsikirjotuksesta 11Q5 eli 11QPsa. Suomenkielisessä tutkimuskirjallisuudessa tarkastelemani psalmi tunnetaan nimellä Hymni Luojalle. Se sijoittuu psalmikäärön 11QPsa loppuosaan, ja on viimeisiä jakeitaan lukuun ottamatta hyvin säilynyt. Tutkielmassani käännän psalmin hepreasta suomeksi ja tarkastelen psalmista nousevia teemoja sen intertekstien ja muiden Kuolleenmeren alueelta löytyneiden luomispsalmien yhteydessä. Näitä teemoja ovat luominen ja luomiseen liittyvä enkeli-ideologia. Psalmilla on kuusi intertekstiä. Tutkielmassani jaan nämä intertekstit Hymnin Luojalle lainaamiin teksteihin ja Hymniä Luojalle lainaaviin teksteihin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat tekstit Jeremiaan kirja 10: 12−12, psalmi 135:7, Hesekielin kirja 1:24 ja Jesajan kirja 6:3. Jälkimmäiseen ryhmään taas kuuluvat tekstit Riemuvuosien kirja 2:2−3 ja 4Q370. Näitä intertekstejä tarkastelemalla saan paremman käsityksen siitä, millaisia asioita Hymnin Luojalle kirjoittaja on halunnut nostaa varhaisemmasta kirjallisuudesta esille, ja millaisia asioita psalmia lainaavat kirjoittajat ovat halunneet Hymnistä Luojalle nostaa esille. Näiden kuuden intertekstin lisäksi tarkastelen kolmea Kuolleenmeren alueelta löytynyttä luomispsalmia: 4Q381:n fragmentti 1, 1QM 10:8b−18 ja Siirakin kirja 43:11−19. Tarkastelen tämän vertailuaineiston luomisteologiaa ja enkeli-ideologiaa ja vertaan sitä Hymnistä Luojalle nousseisiin kysymyksiin. Tällä tavoitteenani on saada katsaus siihen, oliko Hymni Luojalle jollain tavalla erityinen psalmi Kuolleenmeren alueen muiden psalmien joukossa. Tutkielmassani on myös koko ajan mukana keskustelu Qumranin psalmikäärön debatista, joka on koko psalmikäärön 11QPsa tutkimushistorian ajan leimannut Qumranin psalmitutkimusta. Tutkijat ovat kysyneet, onko psalmikäärö ollut yksi vakiintunut psalmikokoelma masoreettisen Psalmien kirjan rinnalla vai onko sillä ollut liturginen rooli jonkun varhaisjuutalaisen yhteisön elämässä. Hymniä Luojalle on käytetty tässä keskustelussa erityisesti liturgisen roolin perustelemiseen, joten katson tärkeäksi myös kommentoida tätä asiaa tutkielmassani. Tekstien tarkastelun välineenä käytän sekä Dead Sea Scrolls Electronic Librarya että The Leon Levy Dead Sea Scrolls Digital Librarya. Kummassakin Kuolleenmeren alueen tekstien kirjastossa on kuvia tekstikääröistä. Käännöstyössä käyttämiini sanakirjoihin kuuluu muun muassa The Brown-Driver-Briggs Hebrew and English Lexicon. Tutkielmassani tulen lopputulokseen, että Hymnillä Luojalle todennäköisesti oli jonkinlainen liturginen käyttötarkoitus jonkin varhaisjuutalaisen vastaanottajajoukon keskuudessa. Tämä liturginen käyttötarkoitus ei kuitenkaan sulje pois sitä vaihtoehtoa, etteikö psalmikäärö 11QPsa olisi voinut olla vakiintunut. Vertailuaineiston tarkastelulla tulen siihen tulokseen, että Hymni Luojalle näyttäisi olevan hyvin tavallinen psalmi. Tekstien erot selittyvät ennemminkin tekstikontekstilla kuin sillä, että Hymnissä Luojalle olisi jotain erityistä.