Browsing by Author "Ronkainen, Sofia"

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää kokevatko yläkouluikäiset musliminuoret uskonnosta johtuvaa kiusaamista. Maahanmuuttajanuorten hyvinvointia, koulukiusaamista sekä rasismin kokemuksia on jo tutkittu, mutta aiemmin ei ole tutkittu miten uskonto liittyy kiusaamiseen. Tässä tutkielmassa keskitytään musliminuorten kokemuksiin kiusaamisesta sekä selvitetään missä kiusaamista tapahtuu ja kenen toimesta. Tutkimuksessa selvitetään, mistä nuoret ovat tienneet kiusaamisen olleen heidän uskonnostaan johtuvaa ja pyydetään heitä pohtimaan, miten uskonnosta johtuvaa kiusaamista pystyttäisiin vähentämään. Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet uskontodialogia sekä ryhmien välistä yhteistyötä keinoina ennakkoluulojen, stereotypioiden sekä asenteiden muuttamiseen ja murtamiseen. Tämä tutkielma tukee uskontodialogin käyttöä sekä ryhmien välistä yhteistyötä ratkaisuna vähemmistöryhmien kokeman koulukiusaamisen torjumiseen. Tutkimus on tapaustutkimus ja toteutettiin lomakekyselyllä kahdessa pääkaupunkiseudun koulussa. Kyselyyn vastasi 28 nuorta, joista 13 oli poikia ja 13 tyttöä. Kaksi oli jättänyt määrittelemättä sukupuolensa. Kyselylomake oli puolistrukturoitu, joka mahdollisti laadullisen tutkimuksen ja sisällön analyysin käytön aineiston metodina. Tutkimuksen mukaan kiusaamista tapahtuu eniten koulussa, ja se on muodoltaan eniten sanallista. Uskontoon liittyvässä kiusaamisessa sanallinen kiusaaminen ja haukkuminen on liittynyt uhrin uskonnon ja jumalan arvosteluun, uskontoon liittyvään pukeutumiseen tai rukoilutapaan. Lisäksi kiusaaminen on ollut tietynlaista uskontoon liittyvien stereotyyppisten vihamielisten sanojen, kuten ”terroristi” -sanan käyttöä. Tulosten mukaan fyysisestä kiusaamisesta kärsitään toiseksi eniten. Otannassani fyysinen kiusaaminen on poikkeuksellisesti voimakkainta tyttöjen keskuudessa. Tulosten mukaan nuoret myös toivoisivat nopeampaa kiusaamiseen puuttumista sekä kaikille oppilaille parempaa muiden uskontojen tuntemista ja oppilaiden välistä yhteistyötä. Tämä tulos tukee hypoteesiani sekä ajatusta dialogista että ryhmien välisen yhteistyön lisäämisestä ennakkoluulojen, stereotypioiden sekä asenteiden muuttamiseksi ja murtamiseksi.