Browsing by Author "Rytilä, Piia"

Ekoteologisissa julkaisuissa ilmastonmuutos mainitaan usein yhtenä ympäristöongelmista, mutta viime vuosina on myös julkaistu nimenomaisesti ilmastonmuutosta käsittelevää teologiaa. Tässä tutkielmassa tarkastelen ilmastonmuutosta käsittelevää teologiaa tulevaisuuden näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastelen, millaisia tulevaisuuteen liittyviä näkemyksiä ilmastonmuutosta käsittelevässä teologiassa on esitetty. Toiseksi selvitän, millaisia näkemyksiä tulevaisuuteen liittyvästä toimijuudesta on esitetty, eli kenen käsissä luomakunnan tulevaisuus on. Olen rajannut aineiston sellaisiin lähteisiin, joissa käsitellään ensisijaisesti ilmastonmuutosta ja esitetään jokin tulevaisuuteen liittyvä näkemys. Rajauksen perusteella aineistoksi valikoitui viisi teologista monografiaa ja neljä artikkelia. Monografioista kaksi on samalta henkilöltä, joten tutkimuksen kohteena on kahdeksan eri teologin tekstejä. Analysoin aineistoa systemaattisen analyysin metodilla. Taustaluvussa esittelen ekoteologiaa sekä ilmastonmuutokseen keskittyvää teologiaa. Monet ekoteologialle tyypilliset painotukset näkyvät tämän tutkielman aineistossa selvästi. Tutkimuksessa käy ilmi, että kaikki analysoidut ilmastonmuutosta käsittelevät teologit näkevät ilmastonmuutokset huomattavana vaarana. Kaikilla on kuitenkin myös toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja visioita siitä. Hyvää tulevaisuutta määrittää useimpien teologien mukaan se, että se tapahtuu tässä maailmassa. Tuonpuoleisesta tulevaisuudesta puhutaan vain vähän tai se torjutaan. Tämän kanssa johdonmukaisesti pelastusta määritellään aineelliseen maailmaan painottuen. Lähes kaikkien teologien mukaan pelastus koskee koko luomakuntaa, ei yksin ihmisiä. Se, mille toivo hyvästä tulevaisuudesta pohjautuu sekä edellytykset hyvän tulevaisuuden saavuttamiseksi vaihtelevat eri teologien teksteissä. Edellytykset liittyvät keskeisesti siihen, kenen käsissä tulevaisuus on. Suurin osa esittää jossakin muodossa näkemyksen, jossa Jumalan toiminta ja ihmisten toiminta yhdistyvät tai niitä molempia tarvitaan. Kaksi teologia on tämän enemmistön kanssa eri linjoilla: he korostavat voimakkaasti ihmisten toimintavelvoitetta ja painottavat, että siitä riippuu tulevaisuuden laatu. Muut näkevät Jumalan armon ja pelastavan rakkauden vaikuttavan tilanteeseen. Jumalan armoa korostavista teologeista kaksi pitää Jumalan roolia niin keskeisenä, että ihmisten tehtävä on toiminnallaan esimerkiksi todistaa Jumalan pelastavasta rakkaudesta, ei niinkään itse pelastaa maailmaa. Kiteytettynä tulevaisuutta ja siihen vaikuttavia toimijoita koskevissa näkemyksissä on siis seuraavanlaisia päälinjoja: Ilmastonmuutoksen tuomasta vaarasta huolimatta on paljon toivoa hyvästä tulevaisuudesta, ja tämä hyvä tulevaisuus tapahtuu maan päällä ja luomakunnan yhteydessä. Hyvään tulevaisuuteen pääseminen on sekä ihmisten että Jumalan käsissä.