Browsing by Author "Saarinen, Heta"

Tutkimuksessani tarkastelen Tove Janssonin vuonna 1953 maalaamaa alttarimaalausta Kymmenen neitsyttä. Alttarimaalaus sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla samana vuonna valmistuneessa Teuvan kirkossa. Tämä figuurinen, al secco -tekniikalla toteutettu alttarimaalaus kuvaa Matteuksen evankeliumin vertausta kymmenestä neitsyestä. Teuvan kirkon suunnitteli Elsi Borg, joka toivoi alttaritaulun tekijäksi nimenomaan Tove Janssonia. Selvitän, millainen prosessi maalauksen tuottaminen oli ja miten Jansson itse suhtautui teokseen. Lisäksi tutkin alttarimaalauksen merkityssisältöjä. Käytän tutkimukseni lähdeaineistona itse maalauksen lisäksi Janssonin kirjeenvaihtoa vuosilta 1932–1988. Hän kävi kirjeenvaihtoa aktiivisesti muun muassa hyvän ystävänsä Vivica Bandlerin kanssa. Etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini historiallis-kvalitatiivisesti lähilukemalla. Perinteisen kirkkohistoriallisen tutkimusotteen lisäksi käytän maalauksen symbolista sisältöä analysoidessani taiteentutkimuksessa hyödynnettävää semioottista teoriaa. Erottelen alttarimaalauksesta kristillisiä symboleja tarkastellen sitä sekä mikro- että makrotasolla. Alttarimaalauksen tuottamisen prosessi oli vaikeuksien sävyttämä. Janssonin työskentelyolosuhteet olivat haastavat, koska itse kirkko ei ollut täysin valmis, kun Jansson työsti teostaan. Tutkimuksessani selviää, että taiteilija oli kuitenkin hyvin innostunut työstään ja maalaus on vaatinut häneltä perusteellista perehtymistä niin taidehistoriaan kuin Raamattuun. Tämä tarkka paneutuminen työhön osoittaa sen, että työ oli hänelle merkittävä. Alttarimaalauksen sisältö on hyvin symbolinen. Tulkitsen maalauksesta indeksisiä, ikonisia ja symbolisia merkkejä Peircen kolmijakoista selitysmallia hyödyntäen. Tulkinnat, joita tein Peircen kolmijakoisen mallin pohjalta, tukevat toisiaan. Tove Jansson on sisällyttänyt teokseensa symboliikkaa, joka on vaatinut häneltä pohjatyötä eli perehtymistä niin taidehistoriaan kuin Raamattuunkin. Taiteilija itsekin halusi tulla muistetuksi erityisesti hänen intohimostaan olla kuvataiteilija. Taiteilijan ammatti toi Janssonille toimeentulon, mutta ennen kaikkea hän teki taidetta syvästä intohimosta. Jansson halusi syvästi onnistua työssään. Tove Jansson koki olevansa ennen kaikkea taidemaalari. Etupäässä muumeistaan tunnetun Janssonin kohdalla myös vähemmän tunnettujen teosten tutkiminen ja esittely on tärkeää. Ne tuovat esiin Janssonin monilahjakkuutta ja taiteen tekemisen paloa.