Browsing by Author "Salminen, Iiro"

Pro gradu -tutkielmassani analysoin suvaitsemista toimintana, vaikuttamisena ja osana vastavuoroista tunnustamista. Tutkimuksen tavoitteena on antaa perusteltu vastaus kahteen kysymykseen: minkälaista toimintaa suvaitseminen on sekä mihin suvaitsemista tarvitaan. Tutkimuskysymyksen muotoilun taustalla on tarve selkeyttää suvaitsemisen käsitettä aikana, jona suvaitsemisesta puhuminen on trendikästä. Suvaitsemisen trendikkyys on johtanut käsitteen käytön monitulkintaisuuteen ja epäselvyyteen. Tutkimuksen metodi on käsiteanalyysi. Käsiteanalyysin avulla voidaan tarkastella käsitteiden merkityksiä ja niiden välisiä suhteita. Tässä tutkimuksessa olen tarkastellut suvaitsemisen ehtoja, sen perusteita toimintana ja vaikuttamisena sekä suvaitsemisen suhdetta muutamiin sitä lähellä oleviin käsitteisiin käsiteanalyysin avulla. Yhtenä osana työtäni käsittelen suvaitsemista osana vastavuoroista tunnustamista. Tunnustaminen on persoonan ominaisuuksien ja kykyjen positiivista vahvistamista. Käsittelen tunnustamisen teoriaa siltä osin, mikä on relevanttia tutkimuskysymysten suhteen. Suvaitsemisen käsitteen vertaaminen vastavuoroisuuden sekä tunnustamisen käsitteisiin paljastaa oleellisia huomioita suvaitsemisen heikkouksista ja vahvuuksista toimintana. Johdannon jälkeisessä luvussa tarkastelen suvaitsemisen ehtoja ja suvaitsemista toimintana. Toiminnan analyysi perustuu Jaana Hallamaan vielä julkaisemattomaan teokseen Yhteistoiminnan etiikka. Yhteistoiminnan etiikka tarjoaa kattavan käsitteellisen välineistön toiminnan, yhteistoiminnan ja vaikuttamisen tarkastelemiselle. Yhteistoiminnan etiikan tarjoamia työkaluja hyödyntäen analysoin tutkimuskirjallisuuteen perustuvaa suvaitsemisen määritelmää, puran sen osiin ja kokoan jälleen yhteen. Kolmas luku keskittyy suvaitsemisen tarkastelemiseen vaikuttamisena ja yhteistoimintana. Yhteistoiminnan etiikan vallan ja vaikuttamisen analyysi mahdollistaa suvaitsemisen ymmärtämisen vastavuoroiseksi yhteistoiminnaksi. Tämä on peruste käsittää suvaitseminen osaksi vastavuoroista tunnustamista, jota analysoin neljännessä luvussa. Tutkimuksen neljäs luku perustuu pääosin Axel Honnethin tunnustamisen teoriaan. Suvaitseminen osana vastavuoroista tunnustamista on toimintana merkityksellistä. Suvaitseminen ei ole itseisarvoista toimintaa, mutta se voi mahdollistaa tunnustamisen erimielisyyksistä huolimatta. Lisäksi vastavuoroinen tunnustaminen on eettinen periaate, jonka pohjalta suvaitsemista ja suvaitsemattomuutta voidaan arvioida.