Browsing by Author "Salminen, Juhani Kalevi"

Tämä pro gradu -tutkielma on diskurssianalyyttinen tutkimus viidestä Espoon seurakuntasanomien artikkelista. Työn tutkimusongelmalla on kaksi keskeistä kiinnekohtaa, jotka ovat yksilö ja yhteisö. Työn varsinainen tutkimuskysymys on, millainen on yksilön merkitys uskonnon aihepiiriä käsittelevissä Espoon seurakuntasanomien artikkeleissa. Työn hypoteesi on, että tämän hetkinen yhteiskunta on moderni, maallistunut ja yhä enemmän yksilöön keskittynyt ja siinä elävä yksilö on vapaa. Tutkielmassa on tarkoitus tutkia, ilmeneekö artikkeleissa tämänlaista kuvausta, minkä vuoksi työssä tutkitaan myös millaisessa ympäristössä yksilön kuvataan toimivan. Työn metodiksi on valittu Norman Faircloughin kehittämään diskurssianalyysiin sisältyvä viestintätilanteen analyysi. Analysoitavia viestintätilanteita ovat viisi Espoon seurakuntien artikkelia. Analysoitavat artikkelit on valittu sillä perusteella, että niistä jokainen käsittelee uskonnon aihepiiriä ja jokaisessa esiintyy kristinuskon lisäksi jokin muu kiinnekohta, mikä voi olla esimerkiksi toinen uskonnollisuuden muoto tai jokin muu aihe. Artikkelien tekstit analysoidaan noudattaen kielentutkimisen systeemistä näkökulmaa, jossa kieli nähdään joukoksi valintoja. Analyysissa pohditaan muun muassa tekstissä esiintyvien sanavalintojen ja tehokeinojen merkitystä artikkelien sanomalle. Työ kuuluu kaikkein keskeisimmin uskontotieteen ja viestinnän kontekstiin. Työllä on kuitenkin liittymäpintaa myös yhteiskuntatieteeseen ja esimerkiksi sosiolingvistiikkaan, johtuen käytetystä metodista ja siitä, että siinä pohditaan yhteiskunnan vaikutusta tekstiin. Työn tutkimustulos on, että yksilöllä on merkittävä rooli Espoon seurakuntasanomien artikkeleissa. Artikkelien teksteissä kohdistetaan paljon sisältöä yksilöön ja asioita tarkastellaan usein tämän näkökulmasta. Esimerkiksi uskonnollisia ilmiöitä arvioidaan pohtimalla niiden vaikutuksia yksilölle. Ihminen kuvataan vapaaksi ja tällä on paljon mahdollisuuksia tutustua ympäristössään esiintyviin ilmiöihin. Lisäksi artikkelit piirtävät keskenään yhtenäisen kuvauksen yhteiskunnasta. Tämä kuvaus sisältää paljon samoja aineksia kuin työn hypoteesi, eli siinä yhteiskunta on moderni ja maallistunut. Näiden lisäksi yhteiskunta kuvataan artikkeleissa myös kiireiseksi ja hajanaiseksi.