Browsing by Author "Sydänmaanlakka, Laura"

Tässä pro gradu- tutkimuksessa on selvitetty katekismusta kansanopetuksen ja hengellisen elämän ilmentäjänä. Tutkimuksen aineiston keruussa on pyritty selvittämään katekismusten levinneisyyttä, kappalemääriä ja omistajuutta vuosina 1730-1809. Tutkimus vastaa kysymyksiin: Miksi katekismusta luettiin ja vaikuttiko katekismuksen levinneisyys lukemisen oppimiseen. Miten katekismuksen sisällöt toimivat ohjaavina elämisen oppeina kansalle lukutaitoa opettaessa. Tutkimuksen metodina on narratiivinen menetelmä, mikä sopii kirkkohistorian- ja kirjahistorian tutkimiseen. Kirkollisen kansanopetuksen alkuvaiheet sijoittuvat 1600-luvun uskonpuhdistuksen murroskauteen Suomessa, jolloin jumalanpalvelus oli saanut aiempaa merkittävämmän roolin ehtoollisopetuksen viitekehyksenä. Tutkimuksen aikaperspektiivi sijoittuu Ruotsin vallan aikaan Johannes Gezelius vanhemman ajalta Ruotsin vallan päättymiseen vuoteen 1809. Katekismusten osalta niiden levinneisyyteen liittyneet tiedot sekä niiden omistajuuteen liittyvät tiedot ja päätelmät heijastavat osaltaan sitä, että katekismuksia luettiin ja niitä hankittiin kansanopetukseen ja katekismuskuulusteluihin. Katekismusten levinneisyys Suomen rannikkokaupunkeihin ja suurimpiin kaupunkeihin on ilmeistä. Katekismuksen lukeminen ja sen sisällön sisäistäminen näyttää mahdollisesti lisäävän ihmisen kiinnostusta yhtäältä hengellisiin asioihin ja toisaalta arjessa lukutaidon vaatimusten täyttämiseen. Katekismuskasvatus, koulumuotoinen ehtoollisopetus, alkoi saada järjestäytynyttä muotoa 1740-luvulla, jolloin itsenäinen rippikoulujärjestelmä muotoutui ja katekismusopetus vaikeutui. Tutkimus pureutuu pietismiin, joka luterilaisessa ja reformoidussa kirkossa tähtäsi uskonnollisen elämän syventämiseen ja yksilöllisyyden lisäämiseen. Pietismin suuntauksesta ja katekismuksen opillisista painotuksista löytyi yhtäläisiä teemoja ja elämän ohjeita. Tutkimuksessa nousevat yhteiset sisällölliset teemat katumus, kääntymys ja varjelus. Heräävän pietismin aikana tavallisen rahvaan lukuintoa lisäsivät yhteiset kokoontumiset katekismuksen lukuhetkiin ja hartaushetkiin koko ruoka- ja perhekunnan voimin. Pietismin myötä virsien laulaminen osoittautui myös uskon opetukseksi ja rukoukseksi. Tutkimuksen lähdeaineisto perustuu Ruotsin vallan ajan Suomessa ilmestyneisiin katekismuksiin. Tutkimus avaa Martti Lutherin Iso- ja Vähä katekismuksen rakennetta ja sisältöä ja näin ovat kaikkien katekismusten tutkimuspohjana. Tärkeitä lähteitä ovat olleet myös katekismusten ja kansanopetuksen syntyä kuvaavat rippikoulun syntyvaiheiden historiaa kuvaavat teokset ja tutkimukset.