Browsing by Author "Toikko, Juulia"

Tässä työssä tutkin sitä, miten Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa suhtauduttiin homoseksuaalisuuteen vuosina 1974–1976. Homoseksuaalisuudesta oli aiemmin kirkon piirissä keskusteltu enemmänkin periaatteellisella tasolla. Asia konkretisoitui kesällä 1974, kun Vanhankirkon seurakunnan nuorisotyöntekijä Seppo Kivistö (1950–1987) kertoi julkisuudessa olevansa homoseksuaali. Kivistön julkitulo avasi kirkossa keskustelun homoseksuaalisuudesta. Kivistö erotettiin virastaan pian asian julkitulon jälkeen. Tutkin sitä, miksi Seppo Kivistö erotettiin ja miten erottamista perusteltiin. Selvitän myös sitä, vaikuttiko Kivistön tapaus kirkon toimintaan ja kirkossa käytävään keskusteluun. Kiinnostuksen kohteenani on se, millaista keskustelua homoseksuaalisuudesta käytiin vuosina 1974–1976. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole selvitty tarkemmin Seppo Kivistön tapausta ja sen merkitystä homoseksuaalisuudesta käytyyn keskusteluun 1970-luvulla. Tarkastelen tapahtumia ja kannanottoja homoseksuaalisuudesta kirkon eri tasoilla, esimerkiksi paikallisseurakunta-, hiippakunta- ja kokonaiskirkkotasolla, kuten kirkkopäivillä ja kirkolliskokouksessa. Aloitan tutkimisen paikallisseurakuntatasolta Vanhankirkon seurakunnasta ja sen jälkeen tutkin niitä tasoja, jotka reagoivat Kivistön tapaukseen ja joille keskustelu homoseksuaalisuudesta levisi. Keskeisiä lähteitäni ovat Vanhankirkon seurakunnan, Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin, kirkkopäivien ja kirkolliskokousten pöytäkirjat sekä Kirkon yhteiskunnallisen työn toimikunnan arkiston materiaali. Lisäksi käytän lähteinäni asianosaisten muistelmia, kirjeitä ja lehtikirjoituksia. Lähteet olen koonnut lumipallomenetelmällä. Ensimmäisenä Kivistön julkituloon reagoitiin Vanhankirkon seurakunnan kirkkoneuvostossa. Kirkkoneuvosto piti Kivistön homoseksuaalisuutta monesta eri näkökulmasta ongelmallisena. Kivistö päätettiin erottaa virastaan 9.4.1974 perustuen hänen viranhoitoonsa, käyttäytymiseensä ja eettisiin kannanottoihinsa. Kivistö valitti päätöksestä, joten asiaan jouduttiin ottamaan kantaa myös hiippakuntatasolla Helsingin tuomiokapitulissa. Tuomiokapituli ei muuttanut kirkkoneuvoston päätöstä. Kivistö pyrki aktiivisesti vaikuttamaan tapauksensa käsittelyyn. Kivistön tapauksen saaman julkisuuden myötä asia ei pysynyt vain Vanhankirkon seurakunnan tai Helsingin hiippakunnan sisäisenä. Kivistön tapauksesta ja homoseksuaalisuudesta käytiin keskustelua lehdistössä. Kirkon johto ja yksittäiset maallikot sekä teologit ottivat kantaa homoseksuaalisuuteen. Herännyt keskustelu synnytti kirkossa tarpeen saada lisätietoa homoseksuaalisuudesta, joten Kirkon tutkimuslaitokselta tilattiin selvitys aiheesta. Keskustelua homoseksuaalisuudesta käytiin myös kokonaiskirkkotasolla Joensuun kirkko-päivillä 1975 ja kirkolliskokouksessa keväällä 1976. Paikallisseurakunta-, hiippakunta ja kokonaiskirkkotason lisäksi Kirkon yhteiskunnallisen työn toimikunta reagoi aiheeseen. Kivistön erottamiseen reagoivat myös seksuaalivähemmistöjen järjestöt Seta ja Psyke. Tutkimusajankohtana käydyn keskustelun homoseksuaalisuudesta voi kiteyttää kolmeen eri teemaan. Ne olivat teologinen keskustelu, homoseksuaalisuutta koskevasta tutkimustiedosta käyty keskustelu ja sosiaalieettinen keskustelu.