Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Toratti, Linda"

Sort by: Order: Results:

  • Toratti, Linda (2024)
    Tutkielmassa tarkastellaan yhteisöllistä ihmiskäsitystä, jota haastattelun kautta kerätty empiirinen aineisto havainnollistaa. Durkheimilainen rituaalinäkökulma, relationaalinen näkökulma sekä Michel Maffesolin uusheimo-näkökulma toimivat analyysin teoreettisina kiintopisteinä. Tutkielman uusdurkheimilaisen teorian lähtökohtana on ajatus siitä, että kollektiiviset rituaalit, jaetut symbolit ja kokemukset, identiteetti sekä merkityksellisyys kytkeytyvät toisiinsa ja tätä tarkastellaan aineiston kautta. Tutkimuskysymys tiivistyy siihen, mitä kollektiiviset rituaalit merkitsevät osallistujilleen. Haastattelin ihmisiä kahdesta helsinkiläisestä yhteisöstä. Toinen on maahanmuuttajien jalkapalloyhteisö, joka järjestää turnauksia, joihin saapuu samasta kansallistaustasta olevia ihmisiä ympäri Suomea. Toinen on epäkaupallinen ja inklusiivinen elektronisen tanssimusiikin tapahtumia järjestävä kollektiivi. Kontekstit on valittu sillä perusteella, että ne edustaisivat teoreettisessa kehyksessä samankaltaisen ilmiön eri variaatioita, joita yhdistävät aktiivisuus ja omaehtoisuus. Haastateltaville yhteisö ja niiden rituaalit näyttäytyvät merkittävinä tavalla, joka alleviivaa durkheimilaista ihmiskäsitystä. Aineisto ilmentää sitä, että nykyään yksilöt synnyttävät relationaalisesti subjektiivisten kokemusten pohjalta yhteisöjä, joissa jaetaan yhteisiä symboleita. Aineisto havainnollistaa myös sitä miten Maffesolin teoria onnistuu kiteyttämään yhteisöllisyydelle ajankohtaisesti keskeisiä affektiivisuuden piirteitä. Maffesolin näkökulmasta poiketen yhteenkuuluvuus ja vaikuttamisen kohde eivät kohdistuneet lähtökohtaisesti vain lähiryhmään, vaan osallisuutta koettiin myös laajempaan kenttään tai aatteeseen. Molempien yhteisöjen toimintaa voidaan niihin liitettyjen merkitysten valossa kehystää omannäköisen tilan luomiseksi ja laajempiin inhimillisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Yhteisöllisyys tulkitaan mahdollisuudeksi kehittyä ja vaikuttaa.