Browsing by Author "Vaittinen, Elina"

Tutkimukseni tehtävä on selvittää, millainen kuva Lasten Virsi -kirjan Jumalanpalvelus-osaston lauluteksteissä lapselle tarjotaan jumalanpalveluksesta. Tutkimuskysymyksiä on kaikkiaan kolme: 1. Millainen kuva Lasten Virsi -kirjan Jumalanpalvelus-osaston tekstien perusteella lapselle syntyy jumalanpalveluksesta? 2. Millaista kuvaa teksteissä tarjotaan lapsesta messun osallistujana? 3. Millainen käsitys tekstien pohjalta hahmottuu ehtoollisesta? Lasten virsiä ja varsinkin uusinta, vuonna 2012 ilmestynyttä Lasten Virsi -kirjaa on tutkittu varsin vähän ja ylipäätään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatus ei ole ollut kirkon toiminnan eri osa-alueista keskeinen tutkimuskohde. Pro gradu -tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen ja toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineisto koostuu Lasten Virsi -kirjan Jumalanpalvelus-osaston 34 laulutekstistä. Esittelen taustaluvuissa osallisuuden (participation) käsitettä ja Saksasta peräisin olevan lapsiteologian – Teologiaa lasten kanssa – keskeisiä ajatuksia. Valotan myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita, aiempaa tutkimusta lasten virsistä sekä uskonnollisen kielen oppimiseen liittyvää teoriatietoa. Kerron myös kirkon varhaiskasvatuksen painopisteistä ja esittelen perhejumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen liittyviä käytäntöjä. Tutkimuksen tulosluvuissa esittelen ensin tutkimustuloksia aineistolähtöisen analyysin tuottamien pääluokkien otsikoiden alla. Sen jälkeen peilaan niitä osallisuuden, lapsiteologian ja uskonnollisen kielen teorioihin sekä omaa tutkimusaihettani mahdollisimman lähellä oleviin virsitutkimuksiin. Tämän tutkimuksen perusteella lapsi nähdään Lasten Virsi -kirjan Jumalanpalvelus-osaston teksteissä aikuisen kanssa yhdenvertaisena seurakunnan jäsenenä, joka on osallinen yhteisestä jumalanpalveluksesta. Tekstien perusteella jumalanpalveluksessa vallitsee Jumalan antama yhteys ja ilo. Seurakunta, johon lapsikin kuuluu, kiittää, rukoilee ja ylistää Jumalaa. Taivaan Isä kuvataan rakastavana ja turvallisena. Lasten Virsi -kirjan laulutekstit liikkuvat abstraktilta hyvin lapsentajuiselle tasolle. Ne paitsi tarjoavat lapselle tarttumapintaa tuttujen käsitteiden avulla, myös haastavat lasta vähitellen ottamaan käyttöön ja omaksumaan uskonnollisen kielen abstrakteja käsitteitä. Tekstit ovat osallisuuteen kutsuvia, mutta laulut eivät voi sinällään ilmentää syvällisempää osallisuutta, sillä lapset eivät ole osallistuneet niiden toteuttamiseen eivätkä suunnitteluun. Tekstit ilmaisevat, että lapsi on – yhtä lailla kuin aikuinenkin – tervetullut ehtoolliselle ja että lapsi saa myös nauttia leivän ja viinin ehtoollispöydässä. Ehtoollinen nähdään juhlana, jossa Jumala antaa synnit anteeksi ja hoitaa väsyneitä. Tekstit tarjoavatkin ehtoolliskasvatusta niin lapsille kuin aikuisille, sillä ehtoolliskäytännöissä on yhä monille epäselvyyttä. Tekstien haasteena voidaan tutkimuksen perusteella pitää esimerkiksi sitä, että laulutekstit eivät ilmaise lapsen mahdollisuuksia toimia jumalanpalveluksen vastuutehtävissä. Niistä saattaa myös välittyä lapselle käsitys, jonka mukaan vilkkaus on huono asia ja ainoastaan rauhallisuutta voidaan pitää hyväksyttävänä.