Browsing by Subject "ääriliike"

Tässä teologisen etiikan ja sosiaalietiikan maisterintutkielmassa tarkastellaan radikalisoitumista ja siihen johtavia syitä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä radikalisoitumisesta ja sille otollisesta alustasta. Tutkielma lähestyy radikalisaatiota ja radikalisoitumista avaamalla käsitteiden taustahistoriaa ja syntyä sekä pyrkii havainnollistamaan sekä eroja että yhtäläisyyksiä, joita käsitteiden väkivaltainen ekstremismi ja terrorismi välillä on. Tutkielmassa edetään historian ja käsitteiden sekä teorioiden avaamisen kautta kohti viimeaikaista tutkimusta koskien radikalisoitumista ja käsitellään monialaisesti eri teorioita radikalisoitumisen ja ääriajattelun synnystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusmenetelmänä käytetään filosofista analyysiä, jonka avulla avataan radikalisoitumisen ilmiötä ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Aineistona on pääsääntöisesti käytetty arvostetun ääriliiketutkija J.M. Bergerin teosta Ekstremism (2018), sekä suomalaisen tutkijan Leena Malkin vastikään julkaistua teosta Mitä tiedämme terrorismista (2020), sekä sisäministeriön kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa 2019–2023. Muu kirjallisuus koostuu paljolti kansainvälisestä sosiaalipsykologisesta kirjallisuudesta sekä ajankohtaisista radikalisoitumista käsittelevistä artikkeleista ja julkaisuista. Tutkielman tuloksista voidaan todeta, että radikalisoituminen on hyvin monimuotoista, sen merkitys on ajan saatossa muuttunut eikä radikalisoituminen rajoitu tiettyyn uskonnolliseen tai poliittiseen kontekstiin. Tutkielmassa tutustuttiin laaja-alaisesti eri aihetta tutkivien tutkijoiden julkaisuihin ja lähdemateriaalin perusteella voidaan todeta, että käsitteitä radikalisoituminen, väkivaltainen ekstremismi ja terrorismi saatettiin käyttää hyvin vaihtelevasti. Radikalisoitumisprosessia saatettiin kuvailla erilaisin termein tai mallein. Myös tutkijoiden näkemykset radikalisoitumiseen johtaneista syistä ja siihen vaikuttavista yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista ja olosuhteista olivat osin samat, vaikkakin myös vaihtelua ja eriäviä näkemyksiä oli tutkijoiden välillä.