Browsing by Subject "1300-luku"

Tutkielmassa tarkastellaan Ruotsin Birgitan Napoliin sijoittuvia ilmestyksiä Jerusalemin pyhiinvaelluksen ajalta 1372-1373. Tutkielman lähdemateriaali koostuu seitsemästä ilmestyksestä, joista kolme sijoittui Jerusalemin pyhiinvaelluksen menomatkalle ja neljä paluumatkalle. Ilmestykset on jaettu vastaanottajiensa perusteella kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä pääluvussa analysoidaan kirkonmiehiä koskettavat ilmestykset VII 10, VII 12 ja VII 29. Niiden pääteema on kirkollisen hierarkian eri asemia edustavien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Toisessa pääluvussa analysoidaan Napolin kuningaskunnan hallitsijaa, kuningatar Johannaa, koskeva ilmestys VII 11. Birgitta opastaa Johannaa niin kutsutun "kuningattaren peilin" avulla, joka oli kuvaus hyvän kuningattaren ominaisuuksista. Kolmannessa pääluvussa analysoidaan sekä Napolin kaupungin asukkaita koskevat ilmestykset VII 27 ja VII 28, että ilmestys VII 30, joka on tarkoitettu paitsi Napolin asukkaille, myös universaalisti kristityille kaikkialla. Birgitta kritisoi niissä esimerkiksi napolilaisten pinnallisuutta, noitakeinojen käyttöä sekä lähimmäisten kaltoinkohtelua. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisena Birgitta näki napolilaisten tilanteet suhteessa pelastukseen. Selvitys perustuu Birgitan ilmestysten ja niissä annettujen ohjeiden ja neuvojen syvälliseen analysointiin. Tutkielma tutkii, mihin Birgitta pyrki ilmestystensä vastaanottajia ohjaamaan, eli, millaisiin asioihin Birgitta oli kiinnittänyt huomiota. Mitä Birgitta vastusti napolilaisten tavoissa ja mihin hän heitä kannusti? Pohdin myös, kohteliko Birgitta kaikkia ilmestysten vastaanottajia samalla tavoin, kenen puolelle hän näyttää asettuvan ja millaiseen asemaan hän näytti ilmestyksissä asettavan itsensä. Napolilaisten tilanne näyttäytyi Birgitalle hyvin huolestuttavana. Valtaosa napolilaisista oli luopunut uskostaan ja langennut toistuvasti syntiin. Toisille tämä oli tietoisesti tehty valinta, toisille tiedostamaton. Syntisyys näyttäytyi maallistuneisuutena, minkä vuoksi napolilaiset näyttäytyivät Birgitalle Kristukselle vihollisina, jotka olivat matkalla helvettiin. Birgitta pyrki ilmestyksillään siihen, että napolilaiset ymmärtäisivät tilansa hengenvaarallisuuden ja kääntäisivät katseensa maallisista tavoitteista takaisin Kristukseen. Birgitta välitti heille myös armon sanomaa. Napolilaisia kehotettiin tekemään parannus, eli aidosti katumaan syntejään, nöyrästi ripittäytymään sekä osallistumaan ehtoolliselle. Tärkeintä oli pyrkimys jatkossa elää Jumalan tahdon mukaisesti. Näin he saisivat osakseen Kristuksen armon ja olisivat jälleen pelastuvia.