Browsing by Subject "1900-luku"

Tutkimuksessa selvitän, millainen kuva Grigori Rasputinista muodostui suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tarkastelen sitä, mitä käyttämissäni lähteissä Rasputinista kerrotaan, ja havaintojeni pohjalta luon kokonaiskäsityksen Rasputinista muodostuvasta kuvasta. Huomioin myös käyttämäni Rasputinia käsittelevät lähteet suhteessa johdannossa esiteltyyn suomalaiseen lukemiskulttuuriin. Huomioin myös niin ikään johdannossa esitellyn Rasputinia koskevan sanomalehtiuutisoinnin mahdollisena lukijan ennakkotietona. Lisäksi esitän havainnot kronologisen etenemisen myötä syntyneistä muutoksista kerronnassa. Tutkittu kirjallisuus sijoittuu aikavälille 1917–1936. Alkamisvuoden määrittävät Rasputinin murha ja Venäjän vallankumous, jotka toimivat sysäyksenä Rasputinia ja keisariperhettä koskevan kirjallisuuden julkaisulle. Takarajan määrittää saatavilla oleva kirjallisuus. Lähteinäni käytän 12:a teosta, joissa käsitellään Rasputinia. Olen jakanut ne kirjallisuudenlajin mukaan kolmeen ryhmään: pamfletteihin, muistelmiin ja elämäkertoihin. Rasputinin elämästä ja toiminnasta kertovia pamfletteja on neljä, muistelmia viisi ja elämäkertoja kolme. Tulokset -luvussa totean, että lehdistön runsas uutisointi on todennäköisesti vaikuttanut Rasputinia käsittelevien teosten kiinnostavuuteen ja niiden runsaaseen julkaisuun. Lähteiden kronologisen tarkastelun perusteella totean lisäksi, että lähteissä esiintyvät erot liittyvät pääasiassa tiedon lisääntymiseen ajan myötä. Käyttämistäni lähteistä piirtyy kuva, kuinka rikollista nuoruutta elänyt Rasputin nousi hengellisen herätyksen kautta uskonnolliseksi vaikuttajaksi. Useassa lähteessä Rasputin käsitetään omaperäisen venäläisen lahkolaisuuden edustajaksi. Tämän lisäksi Rasputin nähdään osana Venäjällä vallinnutta pyhien miesten kunnioittamisen traditiota. Pyhiä miehiä ei arvosteltu samoin kriteerein kuin muita, minkä vuoksi esimerkiksi Rasputinin kyseenalaisia naissuhteita ei aluksi tuomittu. Rasputin onnistui vakuuttamaan keisariparin siitä, että hän olisi välttämätön hemofiliaa sairastavan kruununperijän hoitamiseksi. Rasputinista tuli keisariperheen ystävä ja keisarinnan uskottu. Rasputin hyödynsi valtaansa keisaripariin, ja onnistui sitä kautta saavuttamaan huomattavan vaikutusvallan maallisessa ja hengellisessä hallinnossa. Rasputinin vaikutusvalta aiheutti laajaa vastustusta, joka lopulta johti hänen murhaansa. Useat lähteet mieltävät Rasputinin osasyylliseksi Venäjän vallankumoukseen ja keisariperheen kuolemaan. Huomautan, että edellä esitetty kuvaus on yleistys. Kaikki lähteet eivät luonnollisestikaan ole yhteneviä kerronnassaan, vaan ne sisältävät erilaisia painotuksia ja jonkin verran ristiriitaisia käsityksiä, joita käsittelen tutkimuksessa.