Browsing by Subject "2. Samuelin kirja"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tutkielmani käsittelee syyrialaisen Kyrrhoksen piispan Theodoretoksen (k. n. 460) viimeisinä vuosinaan kirjoittamaa kommentaaria 2. Samuelin kirjan 7. luvusta. Tavoitteenani on selvittää, noudattavatko Theodoretoksen lainaukset kreikankielisen Vanhan testamentin lukutapoja vai löytyykö niistä todisteita vanhemmista lukutavoista. Lisäksi tutkin, millä tavalla kreikankielinen käännös ja mahdolliset poikkeavat lukutavat ovat vaikuttaneet Theodoretoksen raamatuntulkintaan. Aineistona käytän Theodoretoksen kommentaaria Samuelin ja Kuninkaiden kirjoista sekä kreikankielistä Vanhaa testamenttia ja kirkkoisien lainauksia Vanhasta testamentista. Tätä tutkielmaa varten olen tuottanut käännöksen Theodoretoksen kommentaarin esipuheesta ja kommentaarista 2. Samuelin kirjan 7. Lukuun Tekstikriittisessä osuudessa vertailen Theodoretoksen lainauksia 2. Samuelin kirjan 7. luvusta Septuagintan enemmistötekstiin, Septuaginta vähemmistöteksteistä muodostuvaan lukiaaniseen resensioon, muiden kirkkoisien lainauksiin ja masoreettiseen hepreaan. Tekstianalyysissa vertailen Theodoretoksen kommentteja hänen lainaamiinsa raamatunkohtiin ja hänen teologisia tulkintojaan teoksen esipuheeseen ja muuhun tuotantoonsa. Tutkielma osoittaa, että Theodoretoksen teksti seuraa useimmiten lukiaanista tekstiä, mutta toisinaan se on säilyttänyt myös lukiaanista resensiota vanhempia lukutapoja. Tekstikriittisen analyysin perusteella osa näistä lukutavoista on todennäköisesti peräisin Origeneen Heksaplaasta. Tutkielman perusteella useiden patrististen lähteiden hyödyntäminen parantaa tekstikriittisten päätelmien varmuutta. Yhdistämällä tekstikriittiset havainnot tekstianalyysiin osoitan, että Heprealaisen Raamatun tekstihistoria on vaikuttanut 2. Samuelin kirjan 7. luvun tulkintaan Theodoretoksen kommentaarissa. Lisäksi tekstianalyysistä ilmenee, että Theodorotoksen omat lukutavat vaikuttivat hänen teologiseen sanomaansa. Theodoretos valitsi sitaattinsa teologisen agendansa mukaan ja jätti lainaamatta teologisen viestinsä kannalta epäsuotuisia kohtia.
-
(2022)Tämä tutkielma tarkastelee Septuagintan Toisen Samuelin kirjan CII-ryhmän heksaplaarisia lukutapoja. Tutkimuskysymyksinä on, millaisia lukutapoja on löydettävissä, kuinka niitä voi analysoida ja millaisia johtopäätöksiä voi tehdä analyysin pohjalta. Lisäksi johdanto tarjoaa suomenkielisen katsauksen Heksaplaan ja sen tutkimukseen. Tutkielman ensisijaisena aineistona on CII-ryhmän käsikirjoitukset 236, 242, 313, 328 ja 530. Näiden käsikirjoitusten lisäksi on käytetty muitakin 2. Samuelin kirjan Septuagintan käsikirjoituksia silloin, kun niistä löytyy CII-ryhmän analyysiin vaikuttavia heksaplaarisia lukutapoja. Lisäksi aineiston tukena on ollut teoksia, joihin on kirjattu heksaplaarisia lukutapoja. Näistä tärkeimpiä ovat Fieldin Heksapla-editio sekä Theodoretoksen ja Procopiuksen töistä koostetut editiot. Septuagintan Toisen Samuelin kirjan CII-ryhmässä on heksaplaarisia lukutapoja 21 jakeeseen. Yhteensä lukutapoja on lemmojen vaihtelu huomioon ottaen 35. Niistä 18 on attribuoitu Aquilalle, 5 Symmakhokselle ja 6 Theodotionille. Lukutapojen analyysin perusteella on mahdollista nimetä joitakin lukutapoihin liittyviä piirteitä ja ilmiöitä. Näitä ovat: 1. Heksaplaarinen lukutapa on todennäköisimmin alkuperäinen LXX-lukutapa 2. Lukutapa sopii merkitylle kääntäjälleen 3. Kreikan taustalla olevassa hepreassa on tulkinta- ja tekstiongelmia 4. Attribuutiot ovat sekaisin tai virheellisiä 5. Theodotionin ja L-ryhmän lukutavoilla on selkeä yhteys. Joidenkin lukutapojen kohdalla esiintyi useampiakin edellä mainituista ilmiöistä. Tutkielmasta käy ilmi, että heksaplaarisen aineiston tutkimiseen tarvitaan kaikki mahdollinen LXX-materiaali, ja että heksaplaarinen materiaali vaikuttaa myös LXX:n tekstikritiikkiin.
Now showing items 1-2 of 2