Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Durkheim"

Sort by: Order: Results:

  • Niemelä, Ville (2019)
    Tutkimus sijoittuu uskontososiologian, urheilusosiologian ja pyhän tutkimuksen leikkauspisteeseen. Kahden suuren milanolaisen jalkapalloseuran – punamustan Milanin ja sinimustan Interin – ultrakannattajien yhteisöllisyyttä tarkastellaan jälkidurkheimilaisen teorianmuodostuksen valossa. Teoreettisen viitekehyksen keskiössä on Gordon Lynchin pyhän kulttuurisosiologia. Pyhä on kollektiivinen representaatio – näennäisessä järkkymättömyydessään ja pakottavuudessaan voimantäyteinen sekä tahrattomuudessaan kielletty. Sen vastapoolina on kielloilla eristetty saastuttava profaani. Tekstiaineistona hyödynnetään ultraryhmittymien kannatuslauluja, banderolleja ja katsomokoreografioita. Tutkimuksen keskeiset kysymykset liittyvät ultrien pyhän symbolikoodiston ja sen ympärille rakentuvan sosiaalisen todellisuuden selvittämiseen. Menetelminä käytetään laadullista sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Metodeista jälkimmäinen edustaa sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofista perinnettä, jonka piirissä tieto oletetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rakentuneeksi. Reaalimaailma esittäytyy inhimilliselle ymmärrykselle aina kulttuurisesti värittyneenä, verhottuna ihmisten sille tuottamiin merkityksiin. Tutkimuksessa erityisenä mielenkiinnon kohteena on se sosiaalinen toimijuus, jota ultrat edustavat suhteessa pyhään ja profaaniin. Ultrakulttuuri osoittautuu implisiittiseksi uskonnoksi ja stadionin kaarrekatsomo rituaalisen viestintämallin mukaiseksi seurayhteisön perinteitä, arvoja ja uskomuksia heijastavaksi tasopinnaksi. Ultrien pyhään symbolikoodistoon kuuluvat joukkueen pelipaidan värit, antropomorfiset embleemit, seurahistorian merkkihenkilöt ja poliittiset aatteet. Vaarallisen profaaneina näyttäytyvät pahimmat vastustajaseurat, oman seuraorganisaation ”mustat lampaat”, viranomaistahot ja nykyjalkapallon kaupallistumiskehitys. ”Palvoja”, ”sotilas”, ”huligaani”, ”lainsuojaton”, ”fasisti” ja ”tosi milanolainen” ovat identiteettejä, joita ultrat ottavat kunnioittaessaan pyhää ja pitäessään profaanin loitolla. Tutkimuksen myötä herää ajatus pyhän kulttuurisosiologian soveltamisesta yhteiskunnan muillakin osa-alueilla, esimerkiksi liittyen yksilönvapauden, demokratian ja markkinatalouden sekä ekologisten arvojen väliseen konfliktiin. Tutkimus on paitsi uutta tietoa tuottava, myös kuvaileva esitys pyhän tutkimustraditiosta ja italialaisen jalkapallon maailmasta.
  • Toratti, Linda (2024)
    Tutkielmassa tarkastellaan yhteisöllistä ihmiskäsitystä, jota haastattelun kautta kerätty empiirinen aineisto havainnollistaa. Durkheimilainen rituaalinäkökulma, relationaalinen näkökulma sekä Michel Maffesolin uusheimo-näkökulma toimivat analyysin teoreettisina kiintopisteinä. Tutkielman uusdurkheimilaisen teorian lähtökohtana on ajatus siitä, että kollektiiviset rituaalit, jaetut symbolit ja kokemukset, identiteetti sekä merkityksellisyys kytkeytyvät toisiinsa ja tätä tarkastellaan aineiston kautta. Tutkimuskysymys tiivistyy siihen, mitä kollektiiviset rituaalit merkitsevät osallistujilleen. Haastattelin ihmisiä kahdesta helsinkiläisestä yhteisöstä. Toinen on maahanmuuttajien jalkapalloyhteisö, joka järjestää turnauksia, joihin saapuu samasta kansallistaustasta olevia ihmisiä ympäri Suomea. Toinen on epäkaupallinen ja inklusiivinen elektronisen tanssimusiikin tapahtumia järjestävä kollektiivi. Kontekstit on valittu sillä perusteella, että ne edustaisivat teoreettisessa kehyksessä samankaltaisen ilmiön eri variaatioita, joita yhdistävät aktiivisuus ja omaehtoisuus. Haastateltaville yhteisö ja niiden rituaalit näyttäytyvät merkittävinä tavalla, joka alleviivaa durkheimilaista ihmiskäsitystä. Aineisto ilmentää sitä, että nykyään yksilöt synnyttävät relationaalisesti subjektiivisten kokemusten pohjalta yhteisöjä, joissa jaetaan yhteisiä symboleita. Aineisto havainnollistaa myös sitä miten Maffesolin teoria onnistuu kiteyttämään yhteisöllisyydelle ajankohtaisesti keskeisiä affektiivisuuden piirteitä. Maffesolin näkökulmasta poiketen yhteenkuuluvuus ja vaikuttamisen kohde eivät kohdistuneet lähtökohtaisesti vain lähiryhmään, vaan osallisuutta koettiin myös laajempaan kenttään tai aatteeseen. Molempien yhteisöjen toimintaa voidaan niihin liitettyjen merkitysten valossa kehystää omannäköisen tilan luomiseksi ja laajempiin inhimillisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Yhteisöllisyys tulkitaan mahdollisuudeksi kehittyä ja vaikuttaa.