Browsing by Subject "Evankelisluterilainen uskonto"

Tässä pro gradu -tutkimuksessa pyritään selvittämään ja kuvaamaan, millä tavoin uskontoa lähestytään alakoulun evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa vuosiluokilla 1-5. Analyysin kohteena on kaksi eri oppikirjasarjaa: ’Tähti’ ja ’Suuri Kertomus’. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin nämä oppikirjasarjat lähestyvät uskontoa. Tätä aihetta lähestytään tukeutumalla Linda Woodheadin artikkeliin ’Five Concepts of Religion’. Tässä Woodhead esittää eräänlaisen tavan jäsentää uskonnontutkimusta. Hän erottelee viisi pääasiallista lähestymistapaa, jotka tulisi tiedostaa ja ottaa huomioon kokonaisvaltaisessa uskonnontutkimuksessa. Nämä lähestymistavat ovat kulttuuri, identiteetti, suhteet, toiminta ja voima. Nämä kaikki kattavat yksityiskohtaisempia alaryhmiä. Tätä Woodheadin viisikohtaista jaottelua käytetään tässä tutkimuksessa työkaluna soveltuvin osin. Tämän lisäksi tutkimus vaati vielä yhden lähestymistavan mukaan ottamista, jota Ei Woodheadin jaottelussa esiinny. Tämä on neutraali, joka käsitti kappaleet, joissa ei eksplisiittisesti esiintynyt uskonnollisia piirteitiä. Näiden kuuden lähestymistavan kautta tutkitaan uskonnon lähestymistapojen määrällistä esiintymistä oppikirjoissa sekä vertaillaan niistä saatuja tietoja oppikirjasarjojen välillä. Tutkimuksessa käytettiin analysoitavana aineistona kahden eri kustantajan oppikirjasarjoja: Kustannusosakeyhtiö Otavan oppikirjasarja ’Tähti’ sekä Sanoma Pro Oy:n oppikirjasarja ’Suuri Kertomus’. Nämä oppikirjasarjat noudattavat nykyistä vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tutkimusaineisto on rajattu vuosiluokkien 1-5 oppikirjoihin. Tähti -sarja sisältää jokaiselle vuosiluokalle oman oppikirjan eli tämän tutkimuksen kannalta se tarkoittaa viiden eri Tähti -teoksen analysointia. Suuri Kertomus -oppikirjat tarjoavat sen sijaan yhdistelmäkirjan vuosiluokille 1-2 sekä vuosiluokille 3-4. Viidennen luokan oppikirja esiintyy yksistään. Jotta saatiin mahdollisimman vertailukelpoista materiaalia näistä oppikirjasarjoista, Tähti 1 ja 2 -teoksista saatu data yhdistettiin. Tällä tavoin saatiin molemmilta kustantajalta eheä paketti alkuopetuksen oppikirjoista. Sama tehtiin myös Tähti 3 ja 4 -oppikirjojen kohdalla. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, johon on otettu lisäksi myös kvalitatiivisia ominaisuuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällön erittelyä ja sisällön analyysia, mutta tutkimuksessa esiintyi myös diskursiivisen tutkimuksen piirteitä. Analyysikehikko muodostettiin Linda Woodheadin artikkelissa mainituille tavoille lähestyä uskontoa soveltuvin osin. Analysoitu teksti taulukoitiin, josta kävi ilmi kvantifioitu data. Kunkin lähestymistavan prosentuaaliset osuudet kustakin oppikirjasta osoitettiin diagrammein. Analyysi osoitti, että uskontoa lähestytään selkeästi eniten kulttuurin näkökulmasta sekä Tähden että Suuren Kertomuksen oppikirjoissa. Tämän osuus on molemmissa noin seitsemänkymmentä prosenttia. Jonkin verran kulttuurin osa-alueiden painotuseroja oppikirjasarjojen välillä löytyi. Oppikirjasarjojen kohdalla uskonnon lähestymistapa, jota painotetaan vähiten, on molemmissa sama eli neutraali. Tämän näkyvyys jää molemmissa muutaman prosentin luokkaan. Suurin ero oppikirjasarjojen välillä, kuinka ne lähestyvät uskontoa, tapahtuu siis kulttuurin ja neutraalin väliin jäävissä lähestymistavoissa. Tähdissä lähestytään toiseksi eniten uskontoa toiminnasta käsin. Suuressa Kertomukessa lähestytään puolestaan toiseksi eniten uskontoa suhteina. Tähdissä kolmanneksi eniten näkyy selkeästi identiteetin merkitys. Suuressa Kertomuksessa puolestaan ei nouse suhteiden jälkeen mikään lähestymistapa selkeästi ohi muiden kolmannelle sijalle. Kolmanneksi eniten voi siis nähdä esiintyvän suhteellisen tasavahvasti niin toiminta, voima kuin identiteettikin.