Browsing by Subject "Evankeliumi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Tämän tutkielman tehtävänä oli selvittää, millainen rooli Jumalan sanan elävällä ja voimallisella luonteella on F.G. Hedbergin teologiassa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, millä tavalla Hedberg ymmärtää Jumalan sanan toimivan subjektina, joka saa aikaan vaikutuksia ympärillään. Tutkielmassa selvitettiin myös, millaisia välineitä käyttäen Jumalan sana, Hedbergin mukaan, saa em. vaikutuksia aikaan. Metodina käytettiin systemaattista analyysiä. Tutkielman lähteenä olivat Hedbergin teokset Uskonoppi autuuteen ja Baptismens wederläggning och Det heliga Dopets försvar, sekä hänen dogmaattisista artikkeleistaan koostettu Den enda salighetens wäg. Näiden teosten ohella lähteinä käytettiin suomennoksia Hedbergin lyhyestä kirjeestä vanhemmilleen: ”Autuuden tie”, sekä hänen lähettämästään kirjeestä Evankeliumiyhdistyksen hallitukselle vuonna 1884. Tutkielman toisessa luvussa tehtiin selkoa elävän ja voimallisen sanan käsitteestä Raamatussa, Lutherilla sekä modernissa teologiassa. Kolmannessa luvussa analysoitiin elävää ja voimallista sanaa lähdeteoksissa. Neljännessä luvussa esitettiin synteesi tehdystä analyysistä ja esiteltiin Hedbergin ymmärrys elävästä ja voimallisesta sanasta. Viidennessä luvussa esitettiin lyhyt tiivistelmä tutkielman päätuloksista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että F.G. Hedbergille Jumalan sana on aktiivinen ja toimiva subjekti, joka asettaa ihmisen toiminnan kohteeksi. Jumalan sana saa aikaan niin synnintuntoa ja kauhua kuin rauhaa ja vanhurskauttakin. Jumalan sanan vaikutukset jakaantuvat kahtia lain ja evankeliumin vaikutuksiin. Lain sana saa aikaan synnintuntoa ja osoittaa ainoastaan Jumalan tahtoa ja vaatimuksia. Evankeliumin sana synnyttää ja ylläpitää uskon, antaa anteeksiantamuksen ja vaikuttaa oikeaa elämää. Lain ja evankeliumin sana tulevat ihmisen luo erilaisten välineiden kautta. Nämä välineet ovat saarna, kaste, ehtoollinen ja rippi. Saarna on ihmisen ulkoa päin tulevaa Jumalan sanan julistusta. Tavoittaakseen ihmisen sydämen vaatii saarna jonkinlaista kielellistä kykyä ymmärtää sanat, joihin Pyhä Henki on saarnassa kätkeytynyt. Kasteessa Jumalan sana on yhdistyneenä veteen ja ehtoollisessa leipään ja viiniin. Kaste on annettu erityisesti pienten lasten armonvälineeksi, sillä he eivät voi ymmärtää sanaa saarnan välineessä. Rippi on kirkon virkaan liitetty erityinen evankeliumin sanan julistus. Viran julistama synninpäästö tulee uskoa, kuin sen julistaisi itse Jumala.
-
(2018)Tutkielman tavoite on selvittää, millä tavalla yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa 1800 - luvun lopun ja 1900- luvun alun joulukorttien kristillisiin kuva- aiheisiin. Suomalaisessa agraariyhteiskunnassa alkaa teollinen murros 1800- luvulla, ja se heijastuu koko yhteiskuntaan. Pystyykö yhteiskunta vastaamaan kansalaistensa muuttuneisiin tarpeisiin? Vaikuttaako murros joulukorttien kuva- aiheisiin? Tutkielmassa selvitetään syitä yhteiskunnan muuttumiseen ja sen vaikutukseen joulukorttien kristillisten kuva- aiheitten muuttumiseen. Joulun vietto ei ollut varhaiskristilliseen aikaan itsestään selvää, sillä seurakunta odotti Jeesuksen toista tulemista. Kristittyjen vainot olivat jatkuvat 300- luvulle saakka, jonka jälkeen kristillisyys ilmeni voimallisesti. Seimiä rakennettiin kirkkoihin, Paavi Liberiuksella oli Rooman ensimmäinen seimi, hopeinen, vuonna 360, jota kuljetettiin Rooman kaduilla jouluisin. Myös mysteerinäytelmät kehittyivät, kuuluisin niistä on Fransiskus Assisilaisen, messun yhteyteen, rakentama kokonaisuus 1200- luvun alussa. Seimet, mysteerinäytelmät ja paikalliset tavat joulun kontekstissa olivat esikuvia, joiden mukaan rakentui joulun kuvasto ihmisten mieliin. Tämä kuvasto toimi pohjana joulukorttiteollisuudelle, joka voimistui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Teollistumiskautta ennen olivat ylemmät säädyt olleet mahdollisuudessa lähettää visiittikortteihin kirjoitettuja joulun toivotuksia toisilleen. Laajemmalle väestönosalle se ei ollut mahdollista heikon luku- ja kirjoitustaidon vuoksi. Esteenä oli myös tarveaineiden puute joulukorttien kotiperäiseen valmistamiseen. Suurempi este olivat toistuvat nälkä- ja katovuodet. Samaan aikaan, kun Macy´s tavaratalo teki hyvää tulosta, vuonna 1867 New Yorkissa, kärsittiin Suomessa, vuonna 1856 alkaneiden, nälkä- ja katovuosien huipusta, jonka seurauksena 26.000 lasta jäi orvoksi. Tosin samaan aikaan Suomeen tuotiin leluja ja valtiollinen kehitys jatkui. Ongelmien kenttä oli laaja, Suomessa oli ihmisiä, joita katovuodet eivät koskettaneet lainkaan. Tässä kontekstissa luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen oli hidasta. Teollinen kehitys eteni ja sai työvoimansa ympäröivältä maaseudulta. Vähitellen työaikalait mahdollistivat koulunkäynnin. Rahapalkkaan siirtyminen teki mahdolliseksi myös joulukorttien ostamisen ja lähettämisen kotiin. Joulukorttien voimakkaasti lisääntynyt tuottaminen toi markkinoille kauniita, monivärisiä kortteja. Visiittikortit ja muut 1800- luvun sekalaisen kuvaston kortit olivat menneisyyttä, uudet kortit toivat joulun kuvaston kaikkien ulottuville. Postimaksujen halpeneminen teki mahdolliseksi lähettää niitä useammille sukulaisille.
-
(2015)Tutkimuskysymyksenä on selvittää lain ja evankeliumin distinktiota Lutherin kirkkopostilloissa Galatalaiskirjeen selityksen valossa. Lähtökohtana tutkimukselle on Galatalaiskirjeen selityksestä nouseva analyysi lain ja evankeliumin distinktiosta, jonka pohjalta tutkimus etenee Lutherin saarnoissa ilmenevään lain ja evankeliumin väliseen erotukseen. Tutkimuksen päälähteet ovat Lutherin kirkkopostillat sekä hänen Galatalaiskirjeen selitys. Tutkimuksen menetelmänä on systemaattinen analyysi. Galatalaiskirjeen selityksen analyysista nousi kuusi teemaa lain ja evankeliumin distinktiolle: Mooses ja Kristus sekä heidän alkuperä, lain ja evankeliumin sisällöllinen ero, laki ja evankeliumi lupaavat erilaisia asioita, lain ja evankeliumin erilaiset tehtävät, lain ja evankeliumin ero lähteiden välillä sekä Kristuksen esikuva. Tutkimuskysymyksen keskeisimmät tutkimustulokset: Lain ja evankeliumin välinen erotus ilmeni alkuperän suhteen siinä, että Jumala antoi lain Mooseksen kautta ja evankeliumin Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Sisällöllinen ero ilmeni lain ja evankeliumin välillä siten, että laki vaatii ihmiseltä täydellisyyttä ja evankeliumi annetaan yksin armosta. Lain ja evankeliumin lupausten ero näkyi siinä, että lain lupaukset ovat ehdollisia ja evankeliumin lupaukset ovat ehdottomia. Tehtävien eroavaisuus lain ja evankeliumin välillä näkyi siten, että laki osoittaa ihmiselle hänen syntisyyden, kuoleman ja Perkeleen vallanalaisuuden ja evankeliumi puolestaan tuo ihmiselle pelastuksen Kristuksen kautta laista, synnistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta. Lain ja evankeliumin ero lähteiden välillä ilmeni, sillä syntiin langennut ihminen tuntee lain luonnostaan, mutta evankeliumin ihminen oppii tuntemaan yksin Raamatun sanan kautta. Kristuksen esikuvan kautta ilmenevä lain ja evankeliumin distinktio tulee esille siten, että Kristuksen teot esikuvana toimivat ihmiselle lakina ja vastaavasti evankeliumina Kristus sekä hänen esikuva aukeaa lahjana ja aarteena. Tutkimuksen keskeisin johtopäätös: Luther osoittaa lain ja evankeliumin välisen distinktion kautta, että ihmisen vanhurskauttamisen ainut mahdollisuus on yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen kautta.
Now showing items 1-3 of 3