Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Franciscus Assisilainen"

Sort by: Order: Results:

  • Haarlaa, Topi (2020)
    Fransiskaanien tarina on kertomus työstä. Ei ole montaa pyyteettömämpää tapaa osoittaa rakkautta, kuin palvella hädässä olevia lähimmäisiä vailla omia intressejä, vain perustoimeentulon hankkien ja ohessa elämäänsä ilolla ja riemulla rikastuttaen. David Flood on tehnyt pitkän elämäntyön tutkien varhaista fransiskaanista liikettä ja tehnyt aiempaa paradigmaa muuttavia johtopäätelmiä siitä, että meillä on ehkä enemmän opittavaa siitä mitä varhaiset fransiskaanit tekivät, kuin mitä he puhuivat. Tässä tutkielmassa tutkin varhaisten fransiskaanisten tekstilähteiden sekä David Floodin kirjallisuuden valossa työn käsitystä varhaisessa fransiskaanisuudessa. Tavoitteenani on kirkastaa ymmärtämystä työn eri ulottuvuuksista liikkeen varhaisissa vaiheissa. Lähteinäni käytän veljestön osalta sen paavillista vahvistusta vaille jäänyttä elämänohjetta Regula non Bullataa, Paavin yhteisölle reilun vuosikymmenen jälkeen vahvistamaa sääntöä Regula Bullataa sekä Franciscus Assisilaisen lähellä kuolemaansa sanelemaa Testamentumia. David Floodin osalta lähteinäni ovat hänen kaksi fransiskaanista työtä käsittelevää kirjaansa Work for Everyone (1997) sekä The Daily Labor of the Early Franciscans (2010). Metodina käytän systemaattista analyysiä kiinnittäen huomiotani keskeisiin käsitteisiin, argumentteihin ja niiden taustalla oleviin edellytyksiin. Taustoittaakseni fransiskaanista liikettä edeltäneet ja siihen vaikuttaneet tekijät, tutkielma sisältää melko kattavan taustaluvun niin kirkon, luostarilaitoksen kuin laajemman yhteiskunnan osalta. Tutkielma avaa kehityskulkuja, jotka johtavat liikkeen varhaisessa vaiheessa tärkeästä ruumiillisesta työstä kohti klerikalisoitumista ja siirtymää ruumiillisesta työstä kohti papillisia tehtäviä. Painotus tutkielmassa on ajassa ennen klerikalisoitumista ja siltä ajanjaksolta tutkielma erittelee työn elämää rikastuttavia ulottuvuuksia lähteidensä pohjalta. Osana tarkastellaan työn yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia fransiskaanisesta näkökulmasta. Tutkielma löytää työn merkityksen yksilölle ja yhteisölle niin konkreettisella kuin käsitteellisellä tasolla ja avaa näkemään joutilaisuuden välttämisen arvon.
  • Behm, Katariina (2019)
    Tutkimukseni aiheena on Clara Assisilaisen (1193/94–1253) perustama köyhien sisarien sääntökunta ja sen johtaminen. Päätutkimuskysymykseni on, miten Clara halusi köyhiä sisaria johdettavan vuosina 1225–1253. Muita keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Mikä oli johtamisen ja johtajan yleinen malli köyhien sisarien yhteisössä? Millainen oli Claran vaikutus johtamisen malliin? Millainen johtajan tuli olla? Millainen oli sisarien välinen hierarkia? Mitkä olivat sisarien ja veljien johtamisen erot? Lähteinä käytän Claran kirjoittamia tekstejä: neljää kirjettä Agnesille ja Claran elämänsääntöä. Kaikki käyttämäni lähteet ovat Joan Muellerin tekemiä englanninkielisiä käännöksiä alkuperäisestä latinankielisestä tekstistä. Tarkastelen sitä, miten Claran käsitykset köyhien sisarien johtamisesta näkyvät lähteissäni. Etsin lähteistä johtamiseen liittyviä aiheita ja näkökulmia. Kiinnitän huomioni lähteiden sanavalintoihin, lähteiden tapaan esittää asiat ja siihen, miten aiheeni historiallinen konteksti näkyy lähteissä. Lisäksi tutkin, miten johtamisen käsitykset eroavat eri lähteiden välillä. Päätutkimustuloksena on se, että Claran mukaan köyhien sisarien sääntökunnalla täytyi olla selkeä johto. Koko köyhien sisarien yhteisöllä täytyi olla johtaja, joka huolehti vahvalla otteella koko sääntökunnasta kuten Clara oli itse tehnyt. Lisäksi jokaisella sisaryhteisöllä täytyi olla ohjaajana abbedissa, joka tiesi asemansa oikeudet ja velvollisuudet. Johtaja oli samaan aikaan auktoriteetti, palvelija, opettaja, yhteisönrakentaja ja äidillinen ohjaaja. Johtaja oli osa köyhien sisarien hierarkiaa, jonka pystyy muodostamaan Claran elämänsäännön pohjalta. Johtajalla oli päätösvaltaa ja velvollisuuksia. Vaikutusvaltaa oli myös muilla sisarien yhteisön toimijoilla. Claran mielestä johtamisessa keskeisintä oli kyky pitää sisarien yhteisö pyhän köyhyyden mukaisessa elämäntavassa.