Browsing by Subject "Heksapla"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tämä maisterintutkielma käsittelee Aquilan kaksoisattribuoituja lukutapoja Samuelin kirjoissa. Kaksoisattribuoitu lukutapa on merkintä LXX:n käsikirjoituksen marginaalissa. Kaksoisattribuoituun lukutapaan kuuluu LXX:n päätekstistä poikkeava lukutapa ja sen yhteyteen merkityt attribuutiot. Attribuutiot ovat kreikan kirjaimia ja ne viittaavat lukutavan lähteeseen. Yleisimmän attribuutiot ovat Origeneen Heksaplan eri palstoihin viittaavat Aquila, Symmakhos, Theodotion ja Omikron. Tutkielman aineistoon lukeutuu 105 Aquilan kaksoisattribuoitua lukutapaa, jotka on kerätty Samuelin kirjojen Septuaginta-editioiden apparaateista. Aquilan kaksoisattribuoidut lukutavat jakautuvat seitsemään eri attribuutiotyyppiin. Jokaisesta attribuutiotyypistä on valittu yksi edustava lukutapa ja näistä lukutavoista on tehty tekstikriittistä analyysia. Tekstikriittisessä analyysissa arvioidaan sitä, ovatko lukutavat peräisin Heksaplasta ja ovatko lukutapoihin yhdistetyt attribuutiot oikeat. Lisäksi analyysissa pyritään pääsemään selvyyteen lukutapojen transmissioprosessista. Tekstikriittisen analyysin kautta ja sen ohella tarkastellaan myös Heksaplan, MT:n, LXX:n tekstihistoriaa ja niihin kytkeytyviä ilmiöitä. Aquilan kaksoisattribuoidut lukutavat tarjoavat tietoa paitsi Heksaplan eri palstojen sisällöstä, myös siitä, mitkä nimittäjät ovat yhteisiä lukutapojen lähteille. Tavallisesti tekstikritiikki painottaa lukutapojen tai lähteiden välisiä eroja, mutta kaksoisattribuoitujen lukutapojen tarkasteleminen ilmiönä avaa tekstihistorian eri tekijöiden yhtäläisyyksiä. Tutkielma käsittelee muun muassa Heksaplan kolmen kääntäjän käännöstapojen yhtäläisyyksiä sekä sitä, miten kääntäjät mahdollisesti hyödynsivät toistensa tekstejä ja miten Origenes käytti Aquilan, Symmakhoksen ja Theodotionin tekstejä työssään Heksaplan viidennen palstan parissa. Tutkielma analysoi myös Aquilan yhteyttä LXX:n kaige-revisioon ja kaksoisattribuoitujen lukutapojen kulkeutumista LXX:n heksaplaariseen tekstiin.
-
(2022)Tämä tutkielma tarkastelee Septuagintan Toisen Samuelin kirjan CII-ryhmän heksaplaarisia lukutapoja. Tutkimuskysymyksinä on, millaisia lukutapoja on löydettävissä, kuinka niitä voi analysoida ja millaisia johtopäätöksiä voi tehdä analyysin pohjalta. Lisäksi johdanto tarjoaa suomenkielisen katsauksen Heksaplaan ja sen tutkimukseen. Tutkielman ensisijaisena aineistona on CII-ryhmän käsikirjoitukset 236, 242, 313, 328 ja 530. Näiden käsikirjoitusten lisäksi on käytetty muitakin 2. Samuelin kirjan Septuagintan käsikirjoituksia silloin, kun niistä löytyy CII-ryhmän analyysiin vaikuttavia heksaplaarisia lukutapoja. Lisäksi aineiston tukena on ollut teoksia, joihin on kirjattu heksaplaarisia lukutapoja. Näistä tärkeimpiä ovat Fieldin Heksapla-editio sekä Theodoretoksen ja Procopiuksen töistä koostetut editiot. Septuagintan Toisen Samuelin kirjan CII-ryhmässä on heksaplaarisia lukutapoja 21 jakeeseen. Yhteensä lukutapoja on lemmojen vaihtelu huomioon ottaen 35. Niistä 18 on attribuoitu Aquilalle, 5 Symmakhokselle ja 6 Theodotionille. Lukutapojen analyysin perusteella on mahdollista nimetä joitakin lukutapoihin liittyviä piirteitä ja ilmiöitä. Näitä ovat: 1. Heksaplaarinen lukutapa on todennäköisimmin alkuperäinen LXX-lukutapa 2. Lukutapa sopii merkitylle kääntäjälleen 3. Kreikan taustalla olevassa hepreassa on tulkinta- ja tekstiongelmia 4. Attribuutiot ovat sekaisin tai virheellisiä 5. Theodotionin ja L-ryhmän lukutavoilla on selkeä yhteys. Joidenkin lukutapojen kohdalla esiintyi useampiakin edellä mainituista ilmiöistä. Tutkielmasta käy ilmi, että heksaplaarisen aineiston tutkimiseen tarvitaan kaikki mahdollinen LXX-materiaali, ja että heksaplaarinen materiaali vaikuttaa myös LXX:n tekstikritiikkiin.
Now showing items 1-2 of 2