Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Helluntailaisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Palo, Juha-Petri (2016)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin Saalem seurakunnan saarnoja niiden sisältämän teologisen aineksen näkökulmasta. Saarnoista nousevaa teologiaa verrataan sekä Suomen Helluntakirkon teologisen julkilausuman Uskon pääkohtien sisältämään teologiaan, että laajemmin helluntaiteologiaan. Tässä aineistolähtöisessä tutkimuksessa tutkimusote on kvalitatiivinen ja saarnojen analysointiin on käytetty tutkimusmenetelmänä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa analysoitiin 15 saarnaa, jotka kaikki ovat Saalem-seurakunnan omien pastoreiden pitämiä saarnoja. Suomen Helluntaikirkon eettis-opillinen toimikunta muodosti vuonna 2001 helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat sekä julkaisi niitä avaavan kirjan Uskon pääkohdat vuonna 2014. Aineistosta esiin nousseiden teemojen pohjalta muodostettiin aihepiireittäin yläkäsitteitä, kuten kolminaisuus, sekä alakäsitteitä, kuten Isä, joita tarkasteltiin lähemmin. Tarkasteltavia teemoja verrattiin uskon pääkohtia avaaviin selityksiin ja tehtiin huomioita siitä, millaisia korostuksia esimerkiksi saarnojen puhetilanne saattaa tuoda käsiteltävään aiheeseen verrattuna tarkasti muotoiltuun opin julkilausumaan. Selkeästi puhetilanteen värittämä tyyli saarnoissa oli puhe Jeesuksen aktiivisesta toiminnasta suhteessa ihmiseen. Monissa kohdissa kuitenkin lauseyhteydet antoivat ymmärtää olevan puhe esimerkiksi Jumalasta kokonaisuudessaan, vaikka sanana käytettiin sanaa Jeesus. Uskon pääkohdissa kolminaisuuden eri persoonat erotellaan huolellisesti ja Pyhä Henki on nimenomaan se persoonista, joka toimii ihmisessä ja antaa ihmiselle lahjojaan. Myös muunlaisia huomioita pyrittiin tekemään ennen kaikkea niistä asioista, jotka selkeästi nousivat saarnoissa eroavaisuuksiksi verrattuna uskon pääkohtiin. Tällaisia esiin nousseita teemoja saarnoissa olivat esimerkiksi armolahjojen korostaminen sekä Jumalan ihmiselle antamien koettelemuksien välttämättömyys. Uskon pääkohdissa vain todetaan Hengen jakavan lahjojaan liiemmin korostamatta esimerkiksi kielillä puhumisen lahjan merkitystä ja yksittäisen ihmisen kokemien koettelemuksien välttämättömyyteen ei oteta millään tavalla kantaa uskon pääkohdissa. Lisäksi perinteisesti helluntailiikkessä on korostuneena Jeesuksen toisen tulemisen immanentti luonne, mutta tästä aiheesta saarnoissa ei puhuttu. Myöskään uskon pääkohdissa ei oteta selkeää kantaa lopunaikoihin, vaikkakin se on laajin teema asiakirjassa. Tämä kertoo aihepiirin tulkinnan vaikeuksista helluntailaisuuden historiassa.
  • Laakso, Maria (2024)
    Tutkielma selvittää suomalaisessa helluntaiyhteisössä toimivien naispastoreiden kokemuksia heidän hengellisestä toimijuudestaan. Naisten mahdollisuus hengelliseen toimijuuteen, eli yhteisön keskuudessa tapahtuvaan hengelliseen toimintaan, on vaihdellut historian saatossa. Vuosituhannen taitteen jälkeen naisille on avautunut mahdollisuus toimia hengellisissä tehtävissä aiempaa laajemmin. Naisten hengellistä toimijuutta selvitän kysymällä, kuinka suomalaisissa helluntaiseurakunnissa toimivat naispastorit ovat kokeneet oman hengellisen toimijuutensa? Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii feministiteologia, erityisesti vapautuksen teologian näkökulmasta käsin. Tutkielmani osoittaa, että helluntailiike on yhteiskunnallisten muutosten myötä kyennyt muuttamaan raamatuntulkintaansa naismyönteisemmäksi, muuttamatta kuitenkaan varsinaisesti oppikäsityksiään. Tutkielma on kvalitatiivinen, eli laadullinen, ja se on toteutettu haastattelemalla seitsemää helluntaiseurakunnissa työskentelevää tai aiemmin työskennellyttä naispastoria. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina videoyhteyden avulla ja haastattelut on analysoitu hyödyntämällä sisällönanalyysiä. Tutkielma osoittaa, että haastateltavat ovat kokeneet oman hengellisen toimijuutensa positiivisena. Jokainen haastateltava oli työuransa aikana kokenut myös negatiivista palautetta omasta hengellisestä toimijuudestaan sukupuolestaan johtuen, mutta negatiiviset palautteet olivat marginaalisia. Tutkielmani mukaan feministiteologiasta kumpuavat positiiviset raamatulliset naistulkinnat ovat osaltaan saaneet aikaan helluntailiikkeessä positiivista suhtautumista naisten hengelliseen toimijuuteen.