Browsing by Subject "Hindulaisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2010)Tutkimukseni käsittelee karismaattisen hindugurun Sathya Sai Baban uskontoteologiaa.Monet tutkijat pitävät häntä vaikutusvaltaisimpana yhä elossa olevana hinduguruna. Hän esiintyy tämän aikakauden avatarana eli jumalan ruumiillistumana inhimillisessä muodossa.Sathya Sai Baba on osa Sai Baba -traditiota, mikä on akateemisena abstraktiona syntynyt merkitsemään ns. alkuperäisen Shirdin Sai Baban (k. 1918) karisman vaikutushistorian kautta muodostunutta traditiojatkumoa. Tämä traditio ei kuitenkaan ole opillisesti yhtenäinen,mutta sen laajuus on kokonaisuutena saavuttanut globaalit mittasuhteet. Pelkästään Sathya Sai Baban kannattajia arvioidaan esimerkiksi olevan ympäri maailmaa n. 6 -10 miljoonaa. Tutkimuksessani analysoin, millaisen arvon tai merkityksen Sathya Sai Baba antaa muille uskonnoille avatara-asemastaan käsin, millä tarkoitan jumalallista statusta, jonka hänen karismaattiselle auktoriteetilleen antautuvat palvojat hänelle projisoivat. Tämän perustason tutkimuskysymyksen jälkeen fokusoidun käsittelemään soveltavaa tutkimuskysymystä, kuinka Sathya Sai Baban uskontoteologisessa ajattelussaan tulkitsee kristinuskoa ja Jeesuksen persoonaa tästä avatara-statuksesta käsin. Lopuksi tutkimuksen syventävänä kysymyksenä katson, millä tavoin Sathya Sai Baba edustaa aiempaa inklusivistiseksi luonnehdittua hindulaista uskontoteologiaa. Tutkimuksen ensisijaisena aineistona käytän Sathya Sai Baban julkista tuotantoaan, joka on saatavilla hänen organisaationsa internetsivuilta. Aineistokorpukseen kuuluvat hänen 53 puhekokoelmaansa (Sathya Sai Speaks ja Summer Showers kokoelmat) sekä hänen kirjoittamansa kirjat, joista muodostin elektronisten hakusanojen avulla itselleni tiivistetyn ja referoidun aineiston. Käytän myös tutkimukseni toissijaisena aineistona hänen palvojiensa kirjoittamia kirjoja sekä muutamia julkaistuja transkriptioita hänen kanssaan käydyistä keskusteluista ja haastatteluista. Tuon myös julki joitakin hänen kriitikoidensa osoittamia huomautuksia tämän aineiston luotettavuudesta sekä hänen oppinsa ristiriitaisuuksista. Tutkimuksen metodina käytän yksittäisiin uskonnollisiin ajattelijoihin hyvin soveltuvaa systemaattisen teologian piirissä kehittynyttä systemaattista analyysiä, jonka avulla pyrin löytämään Sathya Sai Baban ajattelun uskontoteologiset teemat. Analyysissä osoitan, että hänen ajattelussaan esiintyy kolme universalistista uskontoteologista väittämää: 1. Kaikissa uskonnoissa on sama jumala. 2. Kaikki uskonnot johtavat samaan päämäärään. 3. Kaikki uskonnot opettavat perustavasti samaa. Analyysissä myös osoitan, kuinka nämä väittämät osoittautuvat uskontoteologisen tutkimuksen valossa problemaattisiksi. Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana sovellan uskontoteologisessa tutkimuksessa laajasti käytettyä typologista tyypittelyä eksklusivistiseen, inklusivistiseen ja pluralistiseen uskontoteologiaan. Sovellan näiden käsitteiden määrittelyyn Schmidt-Leukelin kehittämää loogista formulointia tästä typologiasta. Tutkimuksessani eksplikoin ja argumentoin lukuisten lainausten avulla, kuinka Sathya Sai Baban universaalit ja pluralistiselta vaikuttavat propositiot osoittautuvat piilotasoltaan inklusivistisiksi, sillä hän hahmottaa muiden uskontojen merkityksen ja arvon hindulaisuuden eli sanatana dharman ultimaattisesta päämäärästä käsin. Hän korostaa opetuksessaan hindulaisuuden ylivertaisuutta ja arvottaa myös muiden uskontojen opit ja perustajahahmot dharmisesta lähtökohdastaan ja avataraaseman tuomasta karismaattisesta näkökulmasta käsin.
-
(2020)Tutkielman aiheena on Suomen tasavallan presidenttinä ja puolustusvoimien ylipäällikkönä toimineen marsalkka Mannerheimin yksityiskirjastossa oleva uskonnollinen ja katsomusperäinen kirjallisuus. Tutkielmassani selvitän uskonnollisen ja katsomusperäisen kirjallisuuden määrää sekä sitä, mikä merkitys tällä kirjallisuudella on ollut Mannerheimin maailmankatsomukseen. Tutkielman keskeisimmän tutkimusaineiston muodostaa Mannerheimin yksityiskirjasto. Yksityiskirjastoon sisältyvistä niteistä on laadittu erillinen taulukko, johon on koottu kirjaston uskonnollinen ja katsomusperäinen aineisto. Lisäksi tutkielmassa käytetään yleistä tieteellistä kirjallisuutta koskien Mannerheimia, Mannerheimin puheita sekä hänen muistelmiaan. Tutkielmassani olen käyttänyt metodina kirjahistoriallista metodia ja systemaattista metodia. Kirjastossa olevia niteitä on tarkasteltu kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimustulokset on esitetty taulukoiden muodossa. Mannerheimin yksityiskirjasto koostui useita eri uskontoja ja maailmankatsomuksia käsittelevistä niteistä. Lähes puolet teoksista käsittelivät kristinuskoa, mutta myös juutalaisuus, islam, idän uskonnot, kansalliseepokset, uskonnollinen kaunokirjallisuus ja vapaamuurarius olivat edustettuina. Kirjaston perusteella Mannerheim on ollut edellä mainittujen uskontojen lisäksi kiinnostunut muun muassa magiasta, meditoinnista sekä vapaamuurariudesta. Eri katsomuksien voidaan näin ollen sanoa olleen kirjastossa edustettuina. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Mannerheim on ollut laajasti kiinnostunut eri katsomusperinteistä. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Mannerheim kunnioitti muita uskontoja ja erilaisia näkemyksiä. Tämä ilmenee niin hänen Kaivopuiston kotinsa sisustuksessa kuin hänen käytöksessään eri katsomuksia ja niiden edustajia kohtaan. Mannerheim tiettävästi valjasti kristinuskon osaksi omaa julkisuuskuvaansa, mutta ei ole tiedossa, kuinka vakaumuksellisesti Mannerheim itse harjoitti kristinuskoa. Kunnioitus muita katsomuksia kohtaan saattaa juontaa juurensa jo Mannerheimin lapsuudesta. Lapsuudessaan ja nuoruudessaan Mannerheim joutui usein sopeutumaan uusiin ja muuttuviin tilanteisiin ja tämä sama jatkui läpi hänen koko elämänsä. Mannerheimin suorittamat tutkimusmatkat saattavat osaltaan selittää katsomusperäisen kirjallisuuden määrää hänen yksityiskirjastossaan.
Now showing items 1-2 of 2