Browsing by Subject "Hyrck, Matti"

Pro graduni tutkimustehtävänä on selvittää, minkälaisia psyykkisiä vaikuttimia ihmisen jumalakäsityksen taustalla vaikuttaa. Lisäksi vertailen Matti Hyrckin, Julia Kristevan ja Erich Frommin taustoja ja näkemyksiä keskenään. Tutkimusmetodina toimii systemaattinen analyysi. Psykoanalyysi on alun perin Sigmund Freudin kehittämä teoria ihmismielen toiminnan tarkastelemiseksi. Keskeistä on tuoda tietoisuuden piiriin se, joka tiedostamattomalla tasolla aiheuttaa psyykkistä kärsimystä. Jo Sigmund Freud otti kantaa uskontoon psykoanalyysin näkökulmasta, päätyen pitämään Jumalaa pakkoneuroosina. Matti Hyrckin jumalakäsitys muuttui radikaalisti hänen käytyään läpi oma psykoanalyysi hänen kouluttautuessaan psykoanalyytikoksi. Hän oli kokenut Jumalan rankaisevana 15-vuotiaasta asti. Psykoanalyysin kuluessa hän tuli tietoiseksi omasta psyykkisestä historiastaan ja sen vaikutuksesta myös hänen jumalakäsitykseensä. Matti Hyrckin tekemien havaintojen mukaan ihminen kokee Jumalan usein samoin kuin omat vanhempansa. Jos omat vanhemmat ovat olleet esimerkiksi tuomitsevia, ihminen kokee myös Jumalan tuomitsevana. Julia Kristeva on tarkastellut myös aihetta erityisesti teoksessaan In the beginning was love, psychoanalysis and faith. Hänen tutkimustensa mukaan ihminen etsii psykoanalyysista ja Jumalalta samaa asiaa, rakkautta. Tämä tuo hänelle myös mieleen Raamatun sanat ”alussa oli rakkaus”, jonka mukaan hän on myös nimennyt aihetta käsittelevän kirjansa. Hänen mukaansa myös Raamatussa esiintyy paljon niitä ihmisen perusfantasioita, joita hän on kohdannut psykoanalyytikon työssään. Esimerkiksi Jeesuksen kärsimys ristillä kuvaa hänen mukaansa ihmisen väistämätöntä irrottautumista vanhemmista. Jeesuksen kärsimys saa kuitenkin lopulta onnellisen lopun ja tähän perustuu myös Kristinuskon suosio Julia Kristevan mukaan. Erich Fromm on tarkastellut aihetta teoksessaan Uskonto ja psykoanalyysi. Hän korostaa autoritaarisen uskonnon sijaan humanistisen uskonnon löytämistä. Frommin mukaan psykoanalyysissa keskiössä on tällaisen humanistinen ajattelutavan löytyminen, joka kohdistuu niin uskontoon kuin ympäröivään maailmaan: syyllisyyden tilalle astuu omatuntunto, alistumisen ja tottelemisen sijalle oma kriittinen ajattelu. Frommin mukaan keskeistä ei ole onko ihminen niin sanotusti uskovainen: kaikkein keskeisintä on kyky rakastaa ja elää oman totuutensa mukaisesti. Tutkimukseni osoittaa, että ihmisen historialla ja varhaisilla kokemuksilla on vahvasti yhteys siihen, kuinka hän Jumalan kokee. Hoitajien ollessa esimerkiksi tuomitsevia tämä sama ominaisuus liitetään myös Jumalaan alitajuisesti. Huolenpidon mielentilaan pääseminen on tästä syystä keskeistä. Ihmisessä oleva syvä rakkauden kaipuu ajaa ihmisen niin psykoanalyytikon kuin Jumalan luo. Raamatussa esiintyy paljon niitä ihmisen perusfantasioita, joita myös psykoanalyytikon vastaanotolla tulee vastaan. Oman äänen ja kriittisen ajattelun löytyminen on keskeistä, niin suhteessa uskontoon kuin ympäröivään maailmaan, valmiiden sääntöjen kritiikittömän vastaanottamisen sijaan: autoritaarisen uskonnon tilalle astuu tällöin humanistinen uskonto.