Browsing by Subject "Kustaa Vaasa"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Tässä tutkimuksessa avataan ensimmäisen kerran Martin Lutherin ja Philipp Melanchthonin kirjeenvaihto Kustaa Vaasan kanssa. Kirjeiden tutkimus valottaa, millaista ajatustenvaihtoa reformaattoreiden ja kuninkaan välillä käytiin. Kirjeitä on säilynyt yhteensä kymmenen kappaletta vuosilta 1539–1551. On kuitenkin todennäköistä, että viestien ja uutisten välitys lähettien avulla oli vilkkaampaa ja laajempaa, mitä säilynyt kirjemateriaali antaa olettaa. Kirjeistä kolme on Martin Lutherilta Kustaa Vaasalle (18.4.1539, 4.10.1541 sekä 12.4.1544) ja kolme puolestaan kuninkaalta Lutherille (16.8.1540, 1.6.1541 sekä 3.6.1544). Neljä kirjeistä on Philipp Melanchthonilta Kustaa Vaasalle (12.5.1539, 23.7.1541, 13.2.1544 sekä 13.1.1551). Ruotsin valtakunnanarkiston eli Riksarkivetin tiedon mukaan kirjeitä oli alun perin neljä enemmän, mutta ne tuhoutuivat Tukholman linnan palossa vuonna 1697. Kirjeet on kirjoitettu saksaksi ja latinaksi. Tutkimuksessa selvitetään mikä on näiden kirjeiden sisältö. Kirjeiden muotoanalyysin kautta tarkastellaan kirjeiden rakennetta, ajan kirjeenvaihdolle tyypillisiä konventioita sekä niissä esiintyviä mahdollisia poikkeamia. Sisällön analyysin kautta nostetaan esiin sellaisia kirjeissä esiin tuotuja asioita, tapahtumia ja henkilöitä, jotka ovat historiallisesti tarkasteltuna merkityksellisiä. Huomiota kiinnitetään näiden merkitysten poliittisiin, yhteiskunnallisiin ja uskonnollisiin yhteyksiin eli siihen miten kirjeet heijastelevat aikaa Saksassa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymyksiin miksi kirjeenvaihtoa käytiin ja miksi kirjeenvaihto oli merkityksellinen sen osapuolille, mitkä olivat kirjeenvaihdon ja kirjoittajien motiivit, päämäärät sekä keinot päämäärien saavuttamiseksi. Melanchthonin, Lutherin ja Kustaa Vaasan välistä kirjeenvaihtoa voidaan pitää sisällöllisesti monipuolisena. Kirjeiden sisällöt jakautuivat neljään pääteemaan: suosituksiin, poliittisiin uutisiin, reformaatioon liittyviin asioihin ja huolenilmauksiin. Kirjeiden sisältämät asiat olivat merkityksellisiä ja tiedonvaihdon kannalta oleellisia kaikille osapuolille. Kirjeiden kautta reformaattorit pystyivät jossain määrin vaikuttamaan ja ohjailemaan Kustaa Vaasan hallintoa. He lähettivät ja suosittelivat kuninkaan palvelukseen Wittenbergissä opiskelleita, reformaation omaksuneita ja luotettaviksi osoittautuneita oppineita. Hyöty oli molemminpuolinen: reformaation aatteet levisivät oppineiden mukana Lutherille ja Melanchthonille mieluisalla ja luotettavalla tavalla Euroopan pohjoisimpaan kolkkaan ja Kustaa Vaasa puolestaan hyötyi saksalaisesta tietotaidosta uudistaessaan valtakuntansa hallintoa. Lutherin ja Melanchthonin kirjeenvaihdolla Kustaa Vaasan kanssa on ollut merkitystä Ruotsin kirkollisissa uudistamisessa, eikä vähiten siksi, että näin reformaattoreilla oli suora kontakti ja vahva vaikutuskanava luterilaistuvaan maahan.
-
(2020)Tässä työssä tarkastellaan Naantalin luostarin taloudellisesta ja yhteiskunnallista asemaa reformaation läpäisemässä Ruotsin valtakunnassa. Tutkimuksen avulla päästään lähemmäksi sitä, että miten Kustaa Vaasan toimeenpanema kirkkoreduktio vaikutti Suomen ainoan, mutta vaikutusvaltaisen birgittalaisluostarin arkeen ja talouteen. Työssä käsitellään myös tarkemmin Juhana III:n vaikutusta ja konkreettisia toimenpiteitä luostarin hetkelliseen elpymiseen 1500-luvun lopussa. Työssä käytetty laaja lähdeaineisto sekä lähdekriittinen tutkimustyö vastaavat kysymyksiin siitä, millaiset olosuhteet luostarissa vallitsivat Kustaa Vaasan hallintokaudella, millä tavalla reformaatio vaikutti Naantalin luostarin talouteen ja millaisin keinoin Ruotsin kuningas Juhana III yritti elvyttää luostarin toimintaa. Työn lähteisiin kuuluvat kaikki tieteelliset editiojulkaisut, joissa on Naantalin luostaria koskevaa tietoa vuosina 1527–1591 sekä alkuperäislähteinä olevat yksittäiset voudintilit. Kirjeet ja asiakirjat ovat kirjoitettu ruotsiksi ja latinaksi. Lähteistä tehtyjä havaintoja on analysoitu Västeråsin valtiopäivillä tehtyjen reformaatiota koskevien päätösten valossa sekä Juhana III:n kirkkopolitiikan peilaten. Naantalin luostarin taloudellinen laskusuhdanne alkoi hyvin pitkälti Kustaa Vaasan toimeenpaneman kirkkoreduktion myötä, jossa kruunu vei kirkoilta ja luostareilta niille kuuluvaa omaisuutta. Maaomaisuuden lisäksi aina 1500-luvun puoliväliin asti kirkoilta vietiin kirkkohopeita ja Naantalin luostarin tapauksessa kirkkohopeiden riistäminen oli niin voimakasta, että se joutui piilottamaan omaisuuttaan pitääkseen itsellään edes vähäisen määrän liturgista esineistöä. Juhanan kuningaskaudella suunta näytti kuitenkin muuttuvan, sillä luostari sai paljon avustuksia kruunulta ja Juhana suoritti erilaisia rakennusprojekteja luostarikirkon entisöimiseksi. Tämän lisäksi luostarilla tiedetään olleen kuninkaan lahjoittamia tiloja vielä 1500-luvun lopulla useammasta pitäjästä, mikä oli huomattava taloudellinen voimavara sen vähäiseen jäsenmäärään nähden. Luostarin hengellisen elämän voisi ajatella muuttuneen luterilaiseksi reformaation myötä, mutta asia ei ollut niin yksinkertainen. Michael Agricolan vierailun myötä vuonna 1554 luostarin asukkaat lupasivat luopua katolisesta jumalanpalveluksesta, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Luostari sai elää verrattain pitkään katolista arkeaan, vaikka sen loppuaikoina jäseniä oli jäljellä vain alle kymmenen. Juhanan julkaiseman uskonnolliseen ykseyteen pyrkivän Nova ordinantian jälkeenkin kuningaspari yritti elvyttää Naantalin luostarin toimintaa ja toivoi, että se olisi ottanut uusia jäseniä. Tulos ei ollut kuitenkaan toivottu ja Naantalin luostari liitettiin osaksi luterilaista kirkkoa vuonna 1577. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että luostari ei elänyt sen loppuaikoina ainoastaan kruunun antamilla luontaistuotteilla vaan sillä oli jonkin verran myös Juhanan lahjoittamia tiloja, joista se sai tuottoa itsellensä, vaikka vuosia aikaisemmin Kustaa Vaasan kirkkoreduktion yhteydessä se menetti kaikki tilansa. Katolinen elämä luostarin muurien sisäpuolella sai jatkua aina 1500-luvun loppupuolelle, mikä kertoo Naantalin luostarin kiistattomasta vaikutusvallasta ja mahdista oman aikansa yhteiskunnassa.
-
(2021)Kirkkohistoriallinen tutkielmani käsittelee Västeråsin valtiopäivien kirkkopoliittisia päätöksiä vuonna 1527 sekä Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan ja hänen läheisten avainhenkilöidensä roolia päätösten valmistelussa ja niiden jälkeistä toimintaa Västeråsin toisiin valtiopäiviin vuoteen 1544 asti. Tarkastelen myös, miten valtiohallinnon päätökset vaikuttivat kirkon päätöksiin ja hallinnollisiin toimiin, jotka johtivat kirkkopoliittisiin ja uskonnollisiin uudistuksiin sekä katolisen kirkon aseman heikkenemiseen Västeråsin valtiopäivien 1527 ja 1544 välisenä aikana. Lähestymistapani aiheeseen on kvalitatiivinen. Tarkastelen valikoidusti Ruotsin valtionhallinnon ja Kustaa Vaasan rekisterissä olevia jäljelle jääneitä valtiopäivien sekä kirkolliskokousten päätöksiä ja tapahtumia sekä niiden vaikutusta uudistuvaan kirkkopolitiikkaan. Tutkin myös Ruotsin valtakunnassa pidettyjen niin sanottujen herrainpäivien toimia, mikäli niissä käsitellyt asiat liittyvät läheisesti kirkon hallintoon. Tarkastelen yleisessä historiankirjoituksessa merkittäviksi katsottujen henkilöiden toimia kuninkaan vallan ylläpitäjinä ja toimeenpanijoina kirkollisesta näkökulmasta. Pääpaino tutkimuksessani on Västeråsin valtiopäivien päätöksissä, koska niistä tuli lopulta ratkaiseva vaihe niissä Kustaa Vaasan ja Ruotsin hallinnon toimenpiteissä, joista luterilaisuus monien vaiheiden jälkeen alkoi vähitellen kasvaa. Se johti sitten lähes sata vuotta kestäneeseen tapahtumasarjaan, jota on myöhemmin alettu kutsua uskonnolliseksi reformaatioksi. Tutkielmassani esittelen Kustaa Vaasan sekä hänen läheiset avainhenkilönsä mahdollisimman tarkasti ja kerron heidän vaikutuksestaan ja toimistaan kuninkaan rinnalla hänen tavoitteidensa tukijoina. Kustaa Vaasan alkuperäisenä tavoitteena oli valtion rapautuneen talouden saattaminen kuntoon järjestelemällä kirkon valtava omaisuus hallintaansa. Hänen läheisinä avustajinaan toimivat Saksassa opiskelleet luterilaisen opin saaneet papit Laurentius Andreae, Olaus Petri ja hänen veljensä Laurentius Petri, joiden toimesta talouden parantamisen ohella myös kirkkopolitiikka sai uuden käänteen. Kuninkaan palvelukseen tulivat myöhemmin1530-luvulla kovalla kädellä kuninkaan politiikkaa ja uudenlaista lainkäyttöä ajaneet kanslerit, joiden ansiosta luterilaisuuden vaikutus vahvistui entisestään.
Now showing items 1-3 of 3