Browsing by Subject "Mytologia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tässä tutkielmassa pohditaan C.S. Lewisin myyttikäsitystä ja tarkastellaan siitä nousevia vaikutuksia hänen teologiaansa. Myytit ja mielikuvitus olivat Lewisille tärkeitä läpi hänen elämänsä ja siitä syystä niillä on ollut merkittävää vaikutusta hänen ajatteluunsa. Myytit olivat keskiössä Lewisin kääntymyksessä. Siitä syystä tutkimuksessa käydään myös läpi Lewisin ajattelun kehitystä pitkin hänen elämäänsä. Myyttitutkimus on laajalle levinnyttä. Tässä tutkielmassa keskitytään lähinnä Lewisin ympärillä pyörineeseen myyttitutkimukseen, eikä oteta laajasti kantaa suurempaan myyttitutkimuksen kenttään. Myyttiä käsitellään Richard Purtillin mallinnoksen perusteella, joka mukailee Lewisin ja tälle läheisen J.R.R. Tolkienin linjauksia. Lewis pyrkii olemaan määrittelemättä myyttiä liian kliinisesti. Hän mieltää myytin tarinaksi (jonka ei tarvitse olla tarinamuotoinen), joka käsittelee elämän suurimpia kysymyksiä ja teemoja. Yliluonnollinen on usein myytin keskiössä ja myytti välittää kuulijalleen kokemusta jostain suuremmasta – jumalallisesta. Tutkimuksessa analysoidaan Lewisin ajatuksia oikeasta suhtautumisesta pakanallisiin myytteihin. Myytit toimivat Lewisin mukaan mielikuvituksen alaisuudessa. Luovan Jumalan kuvaksi luotuna ihminenkin kykenee luomaan mielikuvituksellaan tarinoita. Näihin tarinoihin ihminen ammentaa Jumalan todellisuudesta ja näin ollen kaikenlaisissa myyteissä voi olla hiven Jumalallista todellisuutta havaittavissa. Lewis myös toteaa, että Jumala ilmoittaa itsensä pakanoillekin heidän myyttien kautta. Ei kirkkaasti ja suoraan vaan välillisesti. Lewis näkee, että ympäri maailmaa esiintyvät kuolevien ja ylösnousevien jumalten myytti on esikuvaa kristillisestä myytistä, joka kuitenkin on todellinen myytti. Myytti todeksi tulleena. Lewis näkee, että Jumala ilmaisee itsensä ihmiskunnalle kristillisen myytin kautta. Myytti puhuttelee ihmistä kokonaisvaltaisesti; järjen, tunteiden ja mielikuvituksen kautta. Tutkimuksessa analysoidaan Lewisin esittämää kritiikkiä Rudolf Bultmannia vastaan, joka on tunnettu myyteistäriisumisen mallistaan. Lewis toteaa, että kristillistä myyttiä on pyritty aikaisemminkin poistamaan, mutta myytti on se, mikä kristinuskossa on säilynyt läpi vuosisatojen. Lewisille kristillinen myytti on tosi tarina inkarnoituneesta Jumalan pojasta, joka kuolee ja nousee kuolleista ihmiskunnan puolesta. Myytti murtautuu historiaan ajassa ja paikassa ja tulee osaksi aikaamme. Jeesuksen todellinen ylösnousemus toimii kristillisen myytin sinettinä.
-
(2020)Tutkielman aiheena on Suomen tasavallan presidenttinä ja puolustusvoimien ylipäällikkönä toimineen marsalkka Mannerheimin yksityiskirjastossa oleva uskonnollinen ja katsomusperäinen kirjallisuus. Tutkielmassani selvitän uskonnollisen ja katsomusperäisen kirjallisuuden määrää sekä sitä, mikä merkitys tällä kirjallisuudella on ollut Mannerheimin maailmankatsomukseen. Tutkielman keskeisimmän tutkimusaineiston muodostaa Mannerheimin yksityiskirjasto. Yksityiskirjastoon sisältyvistä niteistä on laadittu erillinen taulukko, johon on koottu kirjaston uskonnollinen ja katsomusperäinen aineisto. Lisäksi tutkielmassa käytetään yleistä tieteellistä kirjallisuutta koskien Mannerheimia, Mannerheimin puheita sekä hänen muistelmiaan. Tutkielmassani olen käyttänyt metodina kirjahistoriallista metodia ja systemaattista metodia. Kirjastossa olevia niteitä on tarkasteltu kvantitatiivisin menetelmin ja tutkimustulokset on esitetty taulukoiden muodossa. Mannerheimin yksityiskirjasto koostui useita eri uskontoja ja maailmankatsomuksia käsittelevistä niteistä. Lähes puolet teoksista käsittelivät kristinuskoa, mutta myös juutalaisuus, islam, idän uskonnot, kansalliseepokset, uskonnollinen kaunokirjallisuus ja vapaamuurarius olivat edustettuina. Kirjaston perusteella Mannerheim on ollut edellä mainittujen uskontojen lisäksi kiinnostunut muun muassa magiasta, meditoinnista sekä vapaamuurariudesta. Eri katsomuksien voidaan näin ollen sanoa olleen kirjastossa edustettuina. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Mannerheim on ollut laajasti kiinnostunut eri katsomusperinteistä. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Mannerheim kunnioitti muita uskontoja ja erilaisia näkemyksiä. Tämä ilmenee niin hänen Kaivopuiston kotinsa sisustuksessa kuin hänen käytöksessään eri katsomuksia ja niiden edustajia kohtaan. Mannerheim tiettävästi valjasti kristinuskon osaksi omaa julkisuuskuvaansa, mutta ei ole tiedossa, kuinka vakaumuksellisesti Mannerheim itse harjoitti kristinuskoa. Kunnioitus muita katsomuksia kohtaan saattaa juontaa juurensa jo Mannerheimin lapsuudesta. Lapsuudessaan ja nuoruudessaan Mannerheim joutui usein sopeutumaan uusiin ja muuttuviin tilanteisiin ja tämä sama jatkui läpi hänen koko elämänsä. Mannerheimin suorittamat tutkimusmatkat saattavat osaltaan selittää katsomusperäisen kirjallisuuden määrää hänen yksityiskirjastossaan.
Now showing items 1-2 of 2