Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Pyhä Henki"

Sort by: Order: Results:

  • Sutinen, Severi (2019)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen teologista teemaa ”Hengen saaminen”, keskittäen tutkimukseni Johanneksen evankeliumiin piiriin. Tavoitteenani on selvittää, millainen näkemys Hengen saamisesta esiintyy Johanneksen evankeliumissa. Tämän tutkielmani pääkysymyksen jaan kolmeen osakysymykseen, jotka ovat seuraavat: Mitä Hengen saaminen merkitsee teologisesti? Millainen tapahtuma on Hengen saaminen? Milloin Hengen saaminen tapahtuu? Tutkielmassani olen myös asettanut testattavaksi tutkimushypoteesin, jonka mukaan Johanneksen evankeliumissa esiintyy yksi ja yhtenäinen näkemys Hengen saamisesta. Lähtökohdan tutkimukselleni muodostaa tekstisuuntautunut lähestymistapa, jolloin tarkasteluni kohdistuu Johanneksen evankeliumin valmiiseen tekstikokonaisuuteen. Lisäksi oletan lähtökohtaisesti, että kyseinen teos on sisällöltään pääosin yhtenäinen. Tutkimuskäsitteen ”Henki” määrittelen tutkielmassani siten, että se viittaa entiteettiin, joka täyttää kaksi ehtoa: 1) Sen saavat osakseen Jeesuksen uskolliset seuraajat, ja 2) siihen on liitetty kreikankielinen sana πνεῦμα. Tutkielmassani analysoin niitä Johanneksen evankeliumin tekstejä, jotka ovat tarkasteltavan tutkimusaiheen kannalta relevantteja. Aluksi esitän analysoitavista teksteistä alkukielisen tekstin ja itse laatimani suomennoksen. Tämän jälkeen teen eksegeettisen analyysin käyttämällä tutkimuskirjallisuutta sekä hyödyntämällä omia havaintojani ja päätelmiäni. Evankeliumitekstien lähiluku on merkittävässä osassa tutkielmani analyysivaiheessa. Jokaisen tekstianalyysin jälkeen esitän sen pohjalta vastaukset edellä mainittuihin kolmeen tutkimuskysymykseen. Tavoitteeni on vastata jokaisen analysoitavan tekstin kohdalla kaikkiin kysymyksiin. Evankeliumitekstien analyysiosan jälkeen laadin synteesin tekstianalyysien tuloksista. Kyseisen synteesin laadin siitä lähtökohdasta, että Johanneksen evankeliumissa termit ”Pyhä Henki”, ”Henki”, ”Totuuden Henki” ja ”Puolustaja” viittaavat yhteiseen kohteeseen. Synteesivaiheessa käsittelen erikseen tutkielmani johdantoluvussa määrittelemäni kolme osakysymystä ja esitän niihin vastaukset kaikkien laatimieni tekstianalyysien perusteella. Synteesiosan pohjalta esitän tutkielmassani johtopäätökset vastauksena johdantoluvun keskeisimpään tutkimuskysymykseen: Millainen näkemys Hengen saamisesta esiintyy Johanneksen evankeliumissa? Johtopäätökseni on, että näkemys Hengen saamisesta tässä evankeliumissa on samalla sekä yhtenäinen että moninainen. Evankeliumi sisältää yhden ja yhtenäisen näkemyksen Hengen saamisesta, jolloin tutkimushypoteesini on kestänyt testin. Kuitenkin kyseinen näkemys sisältää monenlaisia teologisia merkityksiä, jotka täydentävät ja rikastuttavat kuvaa tästä aiheesta. Hengen saamisen tapahtumaa on kuvattu evankeliumissa monista eri näkökulmista, kuten rinnastamalla se vertauskuvallisesti tuulen puhaltamiseen ja veden juomiseen. Johanneksen evankeliumissa Hengen saaminen tapahtuu siinä kuvattujen tapahtumien jälkeen tulevaisuudessa, Jeesuksen palattua taivaaseen Isän Jumalan luokse. Jeesuksen taivaaseenastumista ei ole kuvattu tässä teoksessa, kuten ei myöskään Hengen saamisen tapahtumaa. Kuitenkin Jeesuksen esittämä näytelty vertaus Hengen saamisesta (Joh. 20:22) voi ennakoida samankaltaista tapahtumaa kuin Luukkaan kaksoisteoksessa kuvattu Pyhän Hengen vuodatus helluntaipäivänä (Ap. t. 2:1–4).
  • Ojala, Kai (2016)
    Tutkimuksessa tarkastellaan helluntailiikkeestä irtautumista ja seurakuntaan sitoutumattomuutta. Tutkimus kattaa kolme kysymystä: 1. Mitä käsite seurakuntasitoutumattomuus merkitsee, 2. Miksi ihminen ottaa etäisyyttä seurakuntaan, 3. Miten näkemykset ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Tutkimuksen viitekehys nousee piispa Seppo Häkkisen väitöstutkimuksesta. Hän jakaa seurakuntaan sitoutumisen kolmeen kategoriaan: sosiologiseen, käytännölliseen ja teoreettiseen sitoutumiseen. Tätä jakoa olen soveltanut helluntailiikkeestä irtautumiseen tarkastellen seurakunnan oppia, käytäntöä ja yhteisöllisyyttä. Aineisto on koottu haastatteluin, jotka olen suorittanut kymmenen vuoden välein, vuosina 2005 ja 2014 - 15. Ensimmäisessä vaiheessa haastattelin kahdeksaa henkilöä, jotka kuuluivat Helsingin Lähetysseurakuntaan. Toisessa vaiheessa tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä, joita olin haastatellut vuonna 2005 ja jotka olivat irrottautuneet Helsingin Lähetysseurakunnasta tai jostakin muusta liikkeeseen kuuluvasta seurakunnasta. Helluntailiikkeessä on oma kieli, jonka liikkeeseen kuuluvat tunnistavat. Sille on tyypillistä tiettyjen voimakkaasti ladattujen termien käyttäminen. Niillä korostetaan yhteenkuuluvuutta tai osoitetaan ulkopuolisuutta. Sitoutumattomuus on sisäpiirin käyttämä sana, jolla pyritään lujittamaan sitoutumista seurakunnan toimintaan. Seurakunnan opetuksesta nousevat irtautumisen syyt liittyivät helluntailiikkeen käsitykseen elämän pyhityksestä ja kirjaimellisesta raamatuntulkinnasta. Pyhitysoppi tuo sisäisiä ristiriitoja, tunteen siitä, että aina pitäisi tehdä enemmän ja suorittaa kelvatakseen. Riittämättömyyden tunne saa aikaan häpeää ja tarvetta yrittää vielä enemmän. Seurakuntaelämän käytännöissä ihmisten odotukset eivät toteutuneet. Tämä sai heidät etsimään yhteisöjä, jotka täyttäisivät nämä tarpeet paremmin. Erityisesti jumalanpalvelukset eivät vastanneet heidän odotuksiaan. Yhteisöllisyyden kokeminen on sitoutumisen kannalta keskeistä kaikissa uskonnollisissa yhteisöissä ja kirkoissa. Ihmiset etsivät yhteisöä, jossa he voivat kokea uskonsa vahvistumista jaettujen uskonnollisten kokemusten kautta. Erityisesti tämä näkyy vapaissa suunnissa. Yhteisöllisyyden puutteet ilmenivät sosiaalisina jännitteinä ja ulossulkemisena. Ihmiset odottavat seurakunnassa merkittäviä ihmissuhteita, hyväksyntää ja rakkauden kokemusta. Sitoutuminen lujittuu uskonyhteyden ja hyväksytyksi tulemisen kautta. Jos tämä ei toteudu, ihminen irtautuu ja hakeutuu toiseen yhteisöön.
  • Suorsa, Arttu (2017)
    Tutkielman tehtävänä on selvittää Wolfhart Pannenbergin näkemys Pyhästä Hengestä kolmiyhteisessä Jumalassa. Tutkielmassa käytetään systemaattista analyysia. Pääasiallisia lähteitä ovat Pannenbergin kirjoittama Systemaattinen teologia I-III, Taylorin Pannenberg on the Triune God sekä aiheeseen liittyvät artikkelit. Pannenberg korostaa Jumalan kolminaisuutta. Kolmiyhteinen Jumala on Isä eli Luoja, Poika eli Lunastaja ja Pyhä Henki eli Pyhittäjä. Jeesus Kristus Vapahtajana on keskeinen. Henki toimii yhdessä Pojan kanssa. Pannenbergilla on vahva pneumatologia verrattuna muihin tutkijoihin. Pyhä Henki on täysivaltainen persoona. Monarkiassa Isä on yksi Jumala. Jeesus käyttää termiä ”Isä” jumalasta. Tämä ei tarkoita kolmiyhteistä Jumalaa. Kolminaisuuden persoonat Isä, Poika ja Henki ovat suhteessa toisiinsa keskinäisellä itse-erolla. Persoonat liittyvät toisiinsa persoonallisen identiteetin ja jumaluutensa kautta. Henki on Kristuksen täyteläisyyden kenttä. Henki on rakkauden voima, elämän luoja ja dynaaminen voima, joka kirkastaa Jumalan kunniaa. Henki välittää Pojan kumppanuuden Isään. Henki lähtee Isästä ja Pojasta, mutta ei ole syntynyt Isästä niin kuin Poika on. Henki auttaa kristittyjä pääsemään Jumalaa kohti, antaa heille vapauden ja yhdistää heidät Jeesuksen suhteeseen Isän kanssa. Henki on rakkauden yhdysside Isän ja Pojan välillä. Isä, Poika ja Henki ovat riippuvaisia toisistaan. Isä on isä suhteessa Poikaan, Poika on poika suhteessa isään. Pannenbergilla Henki on jumalallisen kolmannen persoonan heijastus toisin kuin kirkon kokemuksen perusta. Jumalallinen tietoisuus on toimintakeskus, jossa jokainen kolmesta persoonasta liittyy toisiinsa ja eroaa toisista. Henki täyttää Pojan ja kirkastaa hänet Isälle sekä kirkastaa myös Isän itsensä. Henki vahvistaa Pojan yhdeksi Isän kanssa, hänen riippuvuutensa ja paljastaa hänen rakkautensa. Lauseet ”Jumala on rakkaus” ja ”Jumala on Henki” ovat sama olemisen ykseys, jossa Isä, Poika ja Henki yhdistyvät yhdeksi Jumalaksi. Jumala inkarnoitui ihmiseksi-Jeesuksena. Ihmisen tarvitsee nähdä Jumalan kasvot. Jumalan Henki on paremminkin voimakenttä kuin äly. Henki on Jumalan luomisen muutostyön aktiivisen läsnäolon periaate sekä välittäjä osallisuuteen luodusta elämästä kolmiyhteisessä jumalallisessa elämässä’. Pyhä Henki vaikuttaa maailman historiassa. Pyhä Henki laittaa täytäntöön Jumalan pelastussuunnitelman. Jumalan Pyhä Henki vuodatetaan uskoviin. Henki on eskatologinen todellisuus. Henki on lahja. Jeesuksen Kristuksen Henki. Kuolemassa Henki palaa takaisin Jumalan luo. Kristus nostettiin kuolleista Jumalan Hengellä. Henki on elämänvoima. Usko on Pyhän Hengen lahja. Hengen lahja on lupaus uskoville tulevasta ylösnousemuksesta. Henki on osa jumalallisen elämän ekstaattista liikettä. Hengen avulla jokainen liittyy Herraan Kristuksessa ja myös muihin uskoviin muodostaakseen yhteyden kirkossa. Henki opettaa näkemään Kristuksen Jumalan Poikana ja eskatologisena Messiaana. Pneumatologia ja eskatologia kuuluvat yhteen, koska Hengellä on keskeinen rooli eskatologian täytäntöönpanossa. Pyhän Hengen rooli eskatologiassa on elämän antaminen ihmisille ja koko luomakunnalle, uusi luominen, mikä samalla merkitsee ihmisen intiimiä yhtymistä ja uniota kolmiyhteisen Jumalan omaan elämään. Tämän vuoksi ihmiset voivat elää ikuisesti, partisipoimalla Hengessä Jumalan omaan elämään. Muutoin he olisivat kuolevaisia. Pyhä Henki on ylösnousemuksen, uuden luomisen ja ikuisen elämän mahdollistaja. Pannenbergin Jumala on kolmiyhteinen, mutta salaisuus. Jumalaa ei voi täysin kuvata ihmisen käsittein. Jumala on persoona, rakkaus ja Henki. Jumala itse on kaiken alku ja loppu. Jumalan valtakunnan lopullinen täyttymys liittyy Kristuksen toiseen tulemiseen. Lopussa hyvä voittaa pahan viimeisessä taistelussa. Antikristus, epäjumalanpalvojat ja pakanat kukistetaan. Viimeinen tuomio on kolmiyhteinen toiminto, jossa kaikki kolme Jumalan persoonaa toimivat yhdessä: Isä on lopullinen tuomari, Poika tuomion valintaperusteiden toimeenpanija sekä Pyhä Henki puhdistautumisen ja muuntautumisen suorittaja. Lopulta ihmisen on mahdollista nähdä, tuntea ja kokea Jumala. Ihmisen eskatologinen tulevaisuuden päämäärä on päästä kolmiyhteisen Jumalan oman ikuisen elämän yhteyteen.