Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Reconciliation"

Sort by: Order: Results:

  • Talikka, Sanna Julia (2018)
    The South African Truth and Reconciliation Commission was established as an official government body to create national reconciliation after apartheid. It provided an arena for the perpetrators and victims to try to understand each other and their actions. Even though the Truth and Reconciliation Commission is studied from various perspectives, the role of religion in it as a transition process has not received much attention. This study is a critical analysis, which examines the role of religion in South Africa’s Truth and Reconciliation Commission. The analysis is supported with the theories of conflict resolution and transitional justice by using the Truth and Reconciliation Commission’s reports as primary sources and the previous academic study as secondary sources. The very little investigation of religion that has been conducted in the multidisciplinary field of transitional justice, justifies the relevance of the study. The study begins with an overview of the role of religion in conflict resolution and peacemaking. Reconciliation and truth commissions as mechanisms of transitional justice are examined and analyzed before moving onto the brief historical overview of South Africa and apartheid. The role of religion in the history of South Africa is explained to support historical the perspective of the study. The role of Religion in the Truth and Reconciliation Commission is analyzed from several different perspectives to support the argument that religious connotations took place during the Commission’s existence. The results show that religion and especially Christianity played a significant role in the Truth and Reconciliation Commission’s work. Main reasons for it appear to be the religious historical and cultural notions of the society, and the role of religious leaders as commissioners. The Truth and Reconciliation Commission relied strongly to the ideas of reconciliation and forgiveness which guided its work and eventually swayed religious influence to take place. States that choose reconciliation as an approach to transition to democracy often tend to have strong involvement of religious communities in their society. Even though conflict resolution theories take religion into account, it is very much an underutilized topic in the transitional justice field. With the theoretical ground and the case established, the study shows the importance of understanding religion in conflict resolution and reconciliation processes.
  • Koskinen, Pyry (2020)
    Konfliktien jälkeiseen sovintotyöhön on hyödynnetty monia metodeja. Yksi näistä on urheilu. Ennen hajoamistaan Jugoslavian koripallomaajoukkue oli ainoa, joka todella pystyi haastamaan lajin synnyinmaan Yhdysvallat. Tämä onnistui vain sen kansanryhmien yhteistyöllä. Voisiko koripalloa tänäkin päivänä hyödyntää 1990-luvun sisällissodissa pystytettyjen raja¬-aitojen murtamisessa? Tässä tutkimuksessa analysoidaan yhden pitkään toimineen kansalaisjärjestön sovitteluohjelmaa, joka pyrkii edistämään entisen Jugoslavian eri kansanryhmien välistä dialogia ja yhteistyötä koripalloleirien avulla. Tutkielmassa pohdin, kuinka urheilua hyväksikäyttävä sovitteluohjelma tulisi suunnitella, jotta se vähentäisi eksklusiivista nationalismia. Tämä työ tutkii serbialaisen kansalaisjärjestön rauhankasvatusohjelmaa, joka käyttää urheilua sillanrakennusvälineenä eri kansanryhmien välillä. Kansalaisjärjestön toimintaa analysoidaan Michel Foucault’n hallinnan teorian (governmentality) kautta, sekä vertailemalla ohjelman toteutusta muihin vastaaviin hankkeisiin. Pyrin myös selvittämään mahdollisen Jugonostalgian roolia hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Työtä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Kuinka ohjelma määrittelee hallinnoitavat subjektinsa? 2) Millä keinoin ohjelma pyrkii saavuttamaan tavoitteensa? Tutkimus toteutettiin analysoimalla hankkeen viimeisintä saatavilla olevaa loppuraporttia, sekä osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyä aineistoa kahdelta koripalloleiriltä vuosina 2018 ja 2019. Tutkimusaineistona toimivat siis vuoden 2009 loppuraportin lisäksi leireillä kirjoitetut muistiinpanot, niiden aikana otetut valokuvat ja videot, sekä leirillä nauhoitetut ryhmähaastattelut. Leirien osallistujat nähtiin omien etnis-uskonnollisten yhteisöjensä edustajina, mutta samalla leireillä vaalittujen arvojen tulevina lähettiläinä omissa yhteisöissään. Rakkaus lajiin toi nuoret samalle leirille. Yhteisöjen välisiä raja-aitoja murretiin erilaisten luentojen ja työpajojen keinoin, mutta myös leiripaikka itsessään tuki tätä sillanrakennusprojektia. Kansainvälisen rahoituksen avulla paikallinen hanke on verkostoitunut laajalti niin entisen Jugoslavian alueella kuin sen ulkopuolellakin. Verkostot, joita ohjelma sekä luo että edelleen kehittää, mahdollistavat sen arvojen toteutumisen. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa tutkia laajemmin millä tavoin leirille osallistuminen on vaikuttanut nuorten myöhempiin valintoihin. Olisi myös mielenkiintoista tehdä vertailevaa tutkimusta toisessa maantieteellis-kulttuurisessa ympäristössä toimivan Sport for Development and Peace-projektin kanssa, jotta mahdolliset hankkeen suunnittelussa huomioonotettavat kulttuuriset tekijät tulisivat ilmi.