Browsing by Subject "Taipalsaari"

Tässä kohorttitutkimuksessa selvitetään, mitä kirkonkirjat kertovat vuonna 1839 syntyneiden taipalsaarelaispoikien elämästä kirkon jäseninä. Päähuomio kohdistuu siihen, miten ikäluokan pojat ovat osallistuneet kirkon toimintaan elämänsä aikana. Tutkimuskysymys sisältää useita alakysymyksiä muun muassa siitä, millaisia eroja poikien välillä on esimerkiksi rippikoulussa, ja onko poikien aktiivisuudessa kirkon toimintaan osallistumisessa eroavaisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kirkollisiin toimituksiin kuten kasteeseen, avioliittoon ja hautaan siunaamiseen liittyviä käytäntöjä. Tarkastelun kohteena on ennen muuta koko pitäjää ja sukupolvea koskettava analyysi yksittäisten henkilöiden tarkastelun sijasta. Kirkon toimintaan tässä tutkimuksessa katsotaan kuuluvaksi kirkossa ja ehtoollisella käymisen lisäksi kirkolliseen kansanopetukseen ja siihen liittyviin kuulusteluihin sekä kirkollisiin toimituksiin osallistuminen ja kirkon alaisuudessa eläminen. Myös koko ikäluokan avainkokemuksia pyritään selvittämään lähinnä tarkkailemalla poikkeuksia seurakunnan elämän normeista. Tutkimuksen pääasiallisia lähteitä ovat Taipalsaaren seurakunnan kirkonarkiston aineisto, kuten rippikirjat ja lastenkirjat sekä kastettujen, rippikoululaisten ja kuolleiden luettelot. Tutkimuskysymysten ja historiallisen taustan selvittämiseksi on tutkimuksen apuna käytetty myös muita kirkonarkiston lähteitä kuten kiertokoulujen pöytäkirjoja, nimiluetteloita ja naapuriseurakuntien kirkonkirjoja. Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia on se, että Taipalsaarella noudatettiin vakiintuneita tapoja esimerkiksi lasten kastamisessa ja muissakin kirkollisissa toimituksissa. Syntymän ja kasteen sekä kuoleman ja hautaansiunaamisen välinen aika pyrittiin pitämään lyhyenä. Avioliittoon vihkiminen on Taipalsaarella itäisen Suomen perinteistä poiketen tapahtunut hyvin usein huhtikuussa. Kirkkoherra Wenellin toteuttama alkukoulu-uudistus näyttää tuottaneen hedelmää, sillä kaikki tutkimuksen pojat ovat käyneet kiertokoulua, vaikka kouluun pääsemisessä on ollut eriarvoisuutta poikien asuinpaikan vaikuttaessa koulunkäynti-ikään. Ripille taipalsaarelaispojat ovat päässeet keskimäärin 16-vuotiaina ja vain harvat pojista ensimmäisellä yrittämällä. Ehtoollisellakäyntivelvollisuuden on suurin osa pojista suorittanut mallikkaasti käymällä vähintään kerran vuodessa ehtoollisella. Kinkeriaktiivisuus sen sijaan laskee 1870-luvulle tultaessa luultavasti kirkkokurisäännösten lieventyessä. Vuonna 1839 syntyneistä 38 pojasta 29 haudattiin Taipalsaarelle. Koko ikäluokan poikien keski-ikä oli 43,1 vuotta.