Browsing by Subject "Vähäkyrö"

Tässä pro gradu-työssäni tutkin Vähänkyrön Merikaarron kylää 1700-luvun lopulta vuoteen 1863, jolloin perustettiin Merikaarron kirjasto. Merikaarto oli tunnettu varhaisesta mystikkoliikkeestään ”Pohjanmaan mystikoista”, jotka vaikuttivat 1700- ja 1800-lukujen taitteessa alueella. Mystikot olivat erityisen tunnettuja hankkimastaan, kääntämästään ja käsin kopioimastaan mystisestä kirjallisuudesta. Tutkin niin sanottua kirjallistumisprosessia Merikaarron kylässä, eli sitä, miten kirkollinen kansanopetus oli luonut pohjan lukutaitoisuuden uusille muodoille. Kirjallistumisella tarkoitetaan kehityskulkua, jossa jonkin alueen ihmiset tulevat osalliseksi kirjoitetun ja painetun sanan vaikutuksista. Tutkin tässä työssä merikaartolaisten lukemista, kirjojen omistusta ja heidän kirjastoprojektejaan. Tutkin gradussani miten lukutaitoisuus näkyi seurakunnan rippikirjoissa, miten asukkaat osasivat kirkollisen esivallan edellyttämän kristinopintaitonsa eli suhteellisen lukutaidon. Tässä työssä tutkin myös, mitä kirjallisuutta Vähänkyrön Merikaarrossa omistettiin 1800-luvun alussa ja 1800-luvun puolivälissä. Lähteinäni käytän merikaartolaisista vainajista tehtyjä perukirjoja. Kartoitan, millaista kirjallisuutta merikaartolaiset omistivat ja miten omistetun kirjallisuuden määrä ja merkinnät muuttuivat perukirjoissa 1800-luvun puoliväliin tultaessa. Kirjallistumisen vaikutusta Vähässäkyrössä olivat siellä perustetut koulut ja kirjastot. Vähäänkyröön perustettiin kirjasto vuonna 1851, kansakoulu päätettiin perustaa vuonna 1855 ja Merikaartoon perustettiin kirjasto vuonna 1863. Tässä tutkimuksessa tarkastelen Merikaarron kirjaston ensimmäisen hoitajan Juha Antinpoika Störvin kirjoittamaa kirjaston esipuhetta. Kirjaston esipuhe on pisimpiä Pohjanmaan mystikoiden itse kirjoittamia tekstejä, joka valaisee heidän ajatusmaailmaansa. Kirjaston esipuheesta tarkastelen, miten kirjallistumisen vaikutukset näkyivät Störvin käsityksissä esimerkiksi ajankäytöstä ja lukemisesta. Tarkastelen lisäksi sitä, miten lehdissä kirjoitettiin Vähänkyrön kirjastoista, kouluista ja kirjallistumishankkeista. Tutkittavana aikana Vähässäkyrössä tapahtui niin sanottu kirjallistumisen toinen aalto. Se tarkoittaa sitä, että lukeminen ja kirjallinen kulttuuri ei enää 1800-luvun alkupuoliskolla erottanut Vähässäkyrössä ihmisiä taidollisesti, vaan kirjallisesta kulttuurista ja lukemisesta oli tullut ”kansalaistaito”, joka yhdisti ihmisiä.