Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Vanhan testamentin teksti"

Sort by: Order: Results:

  • Vainionpää, Reija (2020)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Vanhan testamentin 1. Samuelin kirjassa kuvattuja erilaisia tietoisuuden muutoksia ja hurmostiloja, joiden syyksi mainitaan joko Jumalan hyvät tai pahat henget. Tarkastelen erityisesti kolmea tekstiä: 1. Sam. 16:14–16, 23; 1. Sam. 18:10–11 ja 1.Sam. 19:9-10. Tekstit kertovat kuningas Saulista Jahven lähettämän pahan hengen vaikutuksen alaisuudessa. Vertailutekstit 1. Sam. 10:5–7, 9–13 ja 1. Sam. 19:20–24 kertovat Saulin profetoimisesta. Olen kääntänyt hepreasta kolme ensisijaisesti tutkittavaa tekstiä. Samuelin kirjojen tekstit eroavat huomattavasti eri käsikirjoituksissa. Tämän vuoksi vertailen erityisesti tärkeimpiä tekstiversioita eli masoreettista ja Septuagintan tekstiä. Merkittävimmäksi eroksi näiden välillä osoittautui keskimmäisen tekstin 1. Sam. 18:10–11 puuttuminen kokonaan LXXb:stä. Tästä voidaan päätellä, että kohta on lisätty protomasoreettiseen tekstiin vasta myöhemmin. Saulin muuntuneesta tietoisuuden tilasta käytetään termiä נִבָּ֑א, joka kontekstista riippuen voidaan kääntää eri tavoin. Teen yllä mainituista kohdista eksegeettisen analyysin sekä käsiteanalyysin keskeisistä termeistä רָעָ֖ה eli paha/pahuus, רֽוּחַ רָעָ֖ה eli paha henki ja נִבָּ֑א eli profetoida/olla hurmostilassa. Osoittautui, että sekä hyvän että pahan ajateltiin tulevan Jumalalta. Saulin profetoimista tutkin osana Israelin ja muun muinaisen Lähi-idän profetiailmiötä. Profetoinnin laatu puolestaan täytyy päätellä joko selvistä määreistä (kuten רָעָ֖ה) tai kontekstista. Tutkimissani teksteissä Saulin mielentiloille annetaan hengellinen selitys ja kertomukset ovat osa Israelin uskonnollista ja poliittista historiaa. Saulin kuoleman jälkeen kuninkuus ei pysynyt Saulin jälkeläisillä vaan siirtyi Daavidille ja hänen jälkeläisilleen. Tutkin työssäni, miten poliittinen valtapeli on vaikuttanut kertomuksiin kuningas Saulista. Deuteronomistisessa historiankirjoituksessa Daavidin kuninkuutta pidetään oikeutettuna. Tämän vuoksi tarinoita Daavidin valtaannoususta muokattiin vahvasti Daavidin eduksi. Saulista puolestaan on pyritty luomaan mahdollisimman huono kuva.
  • Tormas, Janne (2019)
    Tutkielma pyrkii selvittämään, onko Mooseksen laulun heprea arkaaista vai arkaisoitua. Tutkimusote on lingvistinen. Tutkimuskohteena oleva teksti, joka on samalla primäärilähde, analysoidaan kielellisesti käyttäen hyväksi sanakirjoja, kielioppeja ja tutkimuskirjallisuutta. Suurin ongelma tutkimuksessa on aikaisempien tutkimustulosten hajonta ja tutkijoiden keskenään hyvin erilaiset näkemykset keskeisistä tutkimusmetodiin liittyvistä seikoista, kuten niistä kriteereistä, joilla ylipäätänsä voidaan arvioida, onko jokin teksti arkaaista vai arkaisoitu. Näistä ongelmista johtuen tutkielmassa ei voitu muodostaa hypoteesia siitä, onko Mooseksen laulun teksti arkaaista vai arkaisoitu. Sen sijaan huomio kiinnitettiin tutkimusmetodiin ja sen heikkouksiin. Varsinainen tutkimusongelma jäi ratkaisematta. Mooseksen laulua on ajoitettu hyvin eri tavoin, varhaisin ajoitus sijoittuu esimonarkkiselle ajalle (n.1100 eKr.) ja myöhäisin persialaisajalle (n. 400 eKr.). Tutkijat ovat jakautuneet asiassa kahteen koulukuntaan: toisen mielestä niin kutsuttujen arkaismien johdonmukainen ja systemaattinen käyttö tekstissä on merkki arkaisoinnista, toisen mielestä juuri se kertoo siitä, että teksti on arkaainen. Tämä kertoo niin kriteerien kuin koko tutkimuksen vastakkainasettelusta. Jotta tutkimus tällä saralla etenisi, tarvittaisiin lisätietoa niin heprean kielihistoriasta kuin myös Vanhan testamentin tekstihistoriasta. Jäämme odottelemaan uusia löytöjä.