Browsing by Subject "Yhteiskuntaetiikka"

Tekoälyteknologia mahdollistaa paljon asioita. Sen avulla voidaan muun muassa kehittää uusia ratkaisuja sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin, tehostaa teollisuuden alojen toimintaa, avustaa päätöksentekoprosessien perustumista empiiriseen informaatioon ja tuottaa ihmisten yksilölliset piirteet huomioon ottavia palveluita. Kehitykseen liittyy kuitenkin myös riskejä. Tekoälyavusteinen päätöksenteko voi sisältää epätasa-arvoa voimistavia vinoumia, tekoälyteknologiaan käytettävä herkkäluonteinen data voi altistua väärinkäytöksille ja tekoälyteknologioita voidaan käyttää epäilyttäviin tarkoitusperiin, kuten totalitaaristen valtioiden kontrollin lisäämiseen. Tekoälykehitys on hajautunut ja sen mahdollistamia uusia innovaatioita on vaikea ennustaa. Tarkastelen tutkielmassani valtioita tekoälyn hyödyntäjinä etiikan näkökulmasta. Vastaan kysymyksiin kuten, mitä tarkoittaa, että valtiot hyödyntävät tekoälyä ja millaisia velvollisuuksia ja vastuita siihen sisältyy. Tekoälyn valtiollisen hyödyntämisen tarkastelun ajankohtaisuutta korostaa se, että vuoden 2017 ja 2019 välillä 25 valtion hallitukset ovat julkaisseet kansallisen tekoälystrategian. Analysoin tutkielmassani Ison-Britannian, Ranskan, Suomen ja Yhdysvaltojen hallitusten tekoälystrategioita kehittäneiden työryhmien raportteja, ja vertaan niiden heijastamaa eettistä pohdintaa tekoälyn yhteiskunnallisesta hyödyntämisestä käytyihin tieteellisiin keskusteluihin. Hyödynnän raporttien vertailussa systemaattista analyysiä, mikä tarkoittaa käsite-, argumentaatio- ja edellytysten analyysin yhdistelmää. Tekoälyn etiikka voidaan jakaa käsiteanalyysin avulla kolmeen alakategoriaan, jotka ilmentävät tekoälyn etiikan sisältämiä vastuusuhteita. Kategoriat ovat ohjelmoinnin etiikka, dataetiikka ja hyödyntämisen etiikka. Ohjelmoinnin etiikka ja dataetiikka ovat alisteisia hyödyntämisen etiikalle, joka vastaa kysymyksiin kuten, mitä arvoja tekoälyn hyödyntämisellä halutaan tavoitella ja miten hyödyntäminen vaikuttaa yksilöön, yhteisöihin ja laajemmin yhteiskuntaan. Maija-Riitta Ollilan, Erkki Laitilan ja Yuval Hararin mukaan inhimillinen tekoälyn kehitys ja hyödyntäminen edellyttävät avointa ja laajaa arvokeskustelua. Ilman sitä tekoälyn kehitys tapahtuu piilossa useimmilta ihmisiltä ja markkinatalouden mekanismien muokkaamana. Kyseiset mekanismit ohjaavat kehitystä lyhyen tähtäimen tavoitteiden mukaisesti, mikä on tekoälyn eettisen hyödyntämisen periaatteiden vastaista. Ranskan ja Suomen hallitusten työryhmien raportit antavat viitteitä siitä, että tekoälyn kehitystä voidaan ohjata itseisarvojen, kuten oikeudenmukaisuuden kautta, vaikka yksi kehityksen tavoitteista olisi taloudellisen hyödyn saavuttaminen. Hyödyntämisen etiikan toteutumisen edellytys on, että valtion hallinto tunnistaa erityisasemansa tekoälyn vuorovaikutteista kehitystä ohjaavana tahona. Valtion hallinto kykenee arvokeskusteluiden fasilitoinnin ja tukemisen, lainsäädännön, koulutuksen tarjonnan, kansainvälisten yhteistyösopimusten, rahoituksen kohdentamisen ja julkisten hankintojen ja palveluiden tarjonnan kautta vaikuttamaan laaja-alaisesti yhteiskunnallisen ekosysteemin toimintaan. Erityisasemiensa vuoksi on tärkeää, että valtion hallinnot eivät jää passiivisiksi toimijoiksi tekoälyn etiikan kehittämisen osalta.