Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "aatehistoria"

Sort by: Order: Results:

  • Airas, Katariina (2020)
    Pro gradu –tutkielmassani selvitin, minkälaisen kuvan pastorin rouva Anni Sipilän (1883–1963) vuosina 1919–1936 kirjoittamat kirjeet antoivat hänen arjestaan sekä pappilan aatemaailmasta. Selvitin kirjeiden avulla, minkälaisista tehtävistä hänen elämäntyönsä muodostui, miten hän suhtautui töihinsä sekä minkä kaikista tehtävistään hän koki itselleen tärkeimpänä. Lisäksi perehdyin Anni Sipilän ja hänen miehensä aatemaailmaan sekä sen taustalla oleviin asioihin ja ilmiöihin. Selvitin myös, minkälainen muutos Anni Sipilän ajattelussa ja toiminnassa tapahtui hänen jäätyään leskeksi. Jaoin tutkimukseni temaattisesti. Tutkimukseni ensimmäinen osa käsittelee papin rouvan arkea kodin piirissä, toinen hänen seurakunnallisia tehtäviään ja kolmas pappilan aatemaailmaa sekä Anni Sipilän uskonnollisuutta. Tärkein lähdemateriaalini oli 103 Anni Sipilän sukulaisilleen kirjoittamaa kirjettä. Lisälähteinä käytin hänen muun muassa hänen lastensa epävirallisia muistelmia sekä Anni Sipilän sukulaisten kirjeenvaihtoa. Tutkimuksessani selvisi, että Anni Sipilän työmäärä papin rouvana ja suuren perheen äitinä mittava. Hänen tehtävänään oli vastata lähes omavaraisen pappilan kotitaloudesta, lasten kasvatuksesta ja vaatetuksesta sekä pappilassa jatkuvasti käyneiden vieraiden kestitsemisestä. Lisäksi hän toimi maatilan emäntänä, sillä hänen miehensä tahtoi seurakuntatyönsä ohella myös viljellä pappilan maita. Seurakunnassa Anni Sipilä toimi myös pyhäkoulun opettajana, diakoniatyöntekijänä sekä kanttorina ja kuoronjohtajana. Tärkeimmäksi työkseen hän kuitenkin koki perheen äitinä sekä miehensä tukena toimimisen. Anni Sipilä oli fennomaanisen perinteen kasvatti, joka uskoi yhtenäiseen suomalaiseen kansaan. Hän kannatti aitosuomalaisuutta, raittiutta sekä vastusti kiivaasti kommunismia. Nämä aatteet veivät hänet lopulta Isänmaallisen Kansaliikkeen aktiiviseksi jäseneksi. Anni Sipilän elämänasennetta määritteli syvä uskonnollinen vakaumus, joka oli perua jo hänen lapsuudenkodistaan.
  • Seppänen, Enja (2023)
    : Tutkielmassani tarkastelen mitä on systeemiajattelu ja miten se on kehittynyt. Systeemiajattelun aatehistoriaa tarkastelevassa luvussa osoitan, että systeemiajattelu on syntynyt täyttämään mekanistisen ajattelun jättämää epistemologista tyhjiötä. Tuon esille systeemiajattelun kannalta keskeisiä historiallisia ajattelijoita ja taitekohtia aina antiikista moderniin aikaan. Nykyään systeemiajattelua sovelletaan laajasti eri tieteenaloilla. Tutkielmassani keskityn systeemiajattelun yhteiskunnallisiin sovelluksiin. Yhteiskunnallinen systeemiajattelu tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan eri toiminnot nähdään avoimina systeemeinä ja niitä pyritään sekä tutkimaan sekä muuttamaan tästä lähtökohdasta käsin. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä on systeemiajattelu ja miten se on kehittynyt? Tutkimustehtävänäni on tarkastella systeemiajattelun kannalta merkittäviä historiallisia taitekohtia. 2. Miten ajattelun paradigman muutos kohti systeemisempää on vaikuttanut systeemiajattelun kehitykseen? ja 3. Kuinka systeemiajattelua sovelletaan käytännössä yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen? Metodini on systeeminen analyysi, jossa painotan systeemiajattelun käsitteistön analyysia. Käytän lähteenäni aihepiiriä koskevaa kirjallisuutta, erityisesti Capra ja Luigi Luisin teosta Systems View of Life. Tutkielmaani sisältyy tapausesimerkki Etelä-Intiasta, Andhra Pradeshin osavaltion julkisen koulutusjärjestelmän uudistamiseen tähtäävästä projektista, jossa työskentelin tutkijana keväällä 2023. Projekti nojasi systeemiajatteluun. Tehtäväni oli analysoida, millä tavoin systeemiajattelun filosofinen pohjakonstruktio näkyy kyseisen projektin käytännön toteutuksessa ja millaisia johtopäätöksiä tästä voidaan tehdä systeemiajattelun soveltamiseen yhteiskunnallisessa ongelmanratkaisussa. Tapausesimerkkiäni tutkin kvalitatiivisesti, ja pohjaan tutkimukseni projektin parissa tekemääni työhön, haastatteluihin ja projektin taustainstituutioiden kirjallisiin periaatteisiin. Näiden pohjalta esitän lopussa suosituksen siitä, millä tavoin systeemistä muutosta voitaisiin tehdä kestävästi ja vaikuttavasti.