Browsing by Subject "asenteet"

Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimustehtävänä oli selvittää, miten ennakkoluulot näkyvät hätämajoitustyössä ja mitkä asiat voisivat työntekijöiden mukaan vähentää niitä. Tutkimuskysymyksiä olivat 1. Millaisia ennakkoluuloja hätämajoituskeskuksissa ilmenee ja millaisissa tilanteissa? 2. Millaisia ennakkoluuloja työntekijät ovat havainneet hätämajoitustyötä kohtaan ympäristöltä? 3. Onko työntekijä pyrkinyt omalla toiminnallaan vähentämään ja ehkäisemään ennakkoluuloja työssään ja millaiset asiat työntekijän mielestä voivat ehkäistä ja vähentää niitä? Tutkimusaineisto koostuu neljästä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka suoritettiin Helsingissä vuonna 2018 toimineiden hätämajoituskeskusten työntekijöille. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia mukaillen. Teoriaohjaavuus nousi tarpeesta yhdistellä tutkimustuloksia sosiaalipsykologian tunnettuja ennakkoluuloja määritteleviin, ja niitä vähentäviin teorioihin. Ryhmien välisten positiivisten kontaktien on havaittu olevan merkittävä tekijä ennakkoluulojen vähentämisessä, joten näitä havaintoja haluttiin pitää myös tämän tutkimuksen tulosten teemoittamisen ja analysoinnin taustalla sekä tutkimustulosten tarkastelun rinnalla. Tuloksissa selvisi, että hätämajoituksissa esiintyy eri ryhmien välisiä, ja erityisesti vähemmistöryhmien välisiä ennakkoluuloja. Näkyvimmiksi ennakkoluulojen ilmenemismuodoiksi tutkimustuloksissa osoittautuivat kulttuurien yhteentörmäykset ja ulkopuolelta tulevat negatiiviset asenteet hätämajoituskohteita ja niiden majoittujia kohtaan. Ennakkoluulot toivat siis erilaisia haasteita hätämajoitustoimintaan ja ne tulivat tutkimustuloksissa useimmiten esiin resurssien ollessa vähäisiä, eli kun ruokaa tai nukkumapaikkoja oli liian vähän. Työntekijöiden mielestä parhaat tavat ehkäistä ja vähentää ennakkoluuloja työssään ja sen ulkopuolella olivat majoittujien tasa-arvoinen kohtelu ja luottamuksen synnyttäminen, omasta työstä kertominen ulkopuolisille ja majoittujien puolustaminen keskusteluissa. Jotkut työntekijät olivat havainneet eri ryhmien välisten ja myös omien ennakkoluulojen vähentyneen sitä myötä, mitä kauemmin hätämajoitus oli ollut toiminnassa. Näin ollen voidaan tutkimustuloksista olettaa, että kontakti ja erityisesti välillisen kontakti ovat myös työntekijöiden mielestä tärkeä osa ennakkoluulojen vähentämisestä. Tutkimuksessa saavutetut tulokset avaavat näkökulmia hätämajoitustyön kehittämisen sekä ennakkoluuloja ja ryhmien välisiä suhteita ja kohtaamista tarkastelevan tutkimuksen kannalta. Tutkimustulosten abstraktista ja teologista tasoa nostetaan tutkimuksen lopun Pohdinta-luvussa ”kohtaamisen” käsitteellä, sillä se nousi esiin työntekijöiden tavasta tehdä työtään majoittujien parissa. Kohtaamisen käsite nivoo yhteen tutkimustuloksissa tulleita ilmiöitä ja sen avulla ne yhdistetään myös yhteiskunnan tämänhetkiseen tilanteeseen.

Viime vuosien aikana maahanmuuttajien ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten määrä Suomessa on lisääntynyt paljon oletettua nopeammin. Opetusympäristö on jatkuvan kehityksen keskellä sekä opettajien koulutuksen, asennoitumisen että oppimateriaalien osalta. Tämän laadullisen pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tutkia miten lukion opettajat kuvaavat asennoitumistaan opiskelijoiden kulttuuri- ja katsomustaustoja kohtaan. Haastattelin tutkimustani varten seitsemää lukion opettajaa Helsingistä ja sen ympäristökunnista. Neljä opettajista oli miehiä ja kolme naisia. Opettajat opettivat keskenään eri aineita. Käytin haastatteluissani episodista narratiivista menetelmää. Tein haastatteluille aineistolähtöisen sisällönanalyysin. Sisällönanalyysin avulla muodostui neljä pääluokkaa: sensitiivisyys, tasa-arvo, rinnastus muihin ominaisuuksiin sekä yhteys käytännön asioihin. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaikki opettajat olivat asennoitumiseltaan sensitiivisiä ja tasa-arvoisia. Sensitiivisyys ilmeni esimerkiksi yksilöllisyyden korostamisena ja kielen merkityksen tunnistamisessa. Tasa-arvoinen asennoituminen näkyi esimerkiksi kykynä luoda avointa keskusteluilmapiiriä ja suhtautua asioihin neutraalisti. Kuusi opettajaa rinnasti katsomuksen ja kulttuurin muihin ominaisuuksiin, kuten seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin. Kulttuurieroja rinnastettiin myös eroihin kantasuomalaisten välillä. Viisi opettajaa toi esiin käytännön asiat, kuten ohjeistuksen noudattamisen ja materiaalien rajallisen saatavuuden. Opettajat toivoivat, että saatavilla olisi enemmän kulttuuri- ja katsomusmoninaisempaa oppimateriaalia. Suomalainen kouluympäristö on aiempaa monikulttuurisempi ja kouluissa joudutaan ratkomaan erilaisiin asenteisiin ja kulttuureihin liittyviä konflikteja. On tärkeää, että kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen mahdollisesti liittyvät haasteet tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa ja niihin osataan puuttua rakentavalla tavalla. Maahanmuuttopiikin myötä koulujen tilanne ja rooli ovat muuttuneet. Niillä on merkittävä rooli sekä kotouttamisen että suvaitsevaisuuden toteutumisen kannalta. Tutkimukseni on tapaustutkimus, eikä se ole yleistettävissä. Tavoitteenani kuitenkin oli, että sillä olisi käytännön merkitystä ja että sitä voitaisiin hyödyntää materiaalina jatkotutkimukselle. Aihe on tärkeä, sillä se kartuttaa tietopohjaa ajankohtaisesta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä teemasta.