Browsing by Subject "asketismi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tutkimus käsittelee Egerian pyhiinvaellusmatkaa Jerusalemiin vuosina 381-384. Hän kirjoitti matkastaan päiväkirjaa kirjeiden muodossa kotiyhteisölleen. Lähdeaineistona toimiva matkapäiväkirja löydettiin 1800-luvulla puutteellisena ja nämä puuttuvat palaset sisältävät paljon olennaista tietoa niin kirjoittajasta kuin hänen matkastaan. Tästä syystä tutkijat ovat alusta lähtien keskustelleet kiivaasti niin Egerian nimestä, kotimaasta, matkustusajankohdasta, yhteiskunnallisesta asemasta kuin uskonnollisesta lähtökohdasta. Tämän tutkielman tarkoitus on käydä Egerian päiväkirjaa läpi etsien tietoa kirjoittajasta itsestään. Monet asiat, kuten Egerian motivaatio pyhiinvaellusmatkalle sekä hänen suhteensa Raamattuun, munkkeihin ja pappeihin kertovat paljon Egeriasta itsestään. Matkansa aikana Egeria kohtaa useita ihmisiä ja näiden kohtaamisten lähempi tarkastelu auttaa muodostamaan jonkinlaista kuvaa siitä, mikä Egerialle oli tärkeää. Egerian matkapäiväkirja on tärkeä lähde niin liturgiikan kuin pyhiinvaelluksen osalta. Egerian persoona on kuitenkin jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Asketismi oli tärkeä osa palestiinalaista kristillisyyttä 300-luvun lopulta lähtien. Antonios Suuren innoittamana monet muutkin päättivät luopua maallisesta omaisuudestaan ja omistaa elämänsä Jumalalle mahdollisimman karussa elinympäristössä, jossa he saattoivat keksittyä pelkästään rukoilemaan. Askeettien luostareista ja elinpaikoista tuli tunnettuja pyhiinvaelluskohteita 300-luvun aikana, joten Jerusalemin ympäristössä elävien askeettien oli vaikea irrottautua täysin ulkomaailmasta. Suhde oli kuitenkin toisiaan hyödyttävä, sillä pyhiinvaeltajat rahoittivat askeettien elämää ja askeetit toimivat usein oppaina raamatullisilla paikoilla. Palestiinan alueen kristillistäminen nopeutui askeettien perustaessa majapaikkansa raamatullisten paikkojen läheisyyteen ja näin vahvistaen niiden asemaa kristillisessä kulttuurissa. Egerialle askeetit ovat yhtä tärkeä pyhiinvaelluskohde kuin raamatulliset paikat. Egeria on hurskas maallikko ja varakas nainen, joka tuntee oman arvonsa eikä pelkää esittää lisäkysymyksiä matkustaessaan askeettien kanssa. Askeetit ovat Egerialle hengellisiä auktoriteetteja mutta myös matkakumppaneita, joiden kanssa hän viettää aikaa ja käy keskusteluja. Hänen raamatullinen mielenkiintonsa kohdistuu suurimmaksi osaksi Vanhaan Testamenttiin. Omasta maallikkoasemastaan huolimatta Egeria ei ole kiinnostunut maallikoiden elämästä. Liturgian kuvauksen kohdalla Egeria asettuu puolueettoman sivustaseuraajan rooliin, eristäen omat tunteensa kuvauksestaan.
-
(2024)Tutkimuksessani tarkastelen erämaaisien Barsanufius ja Johannes kirjeitä, jotka on kirjoitettu 500-luvulla Gazassa Seridoksen luostarissa. Näille eristyksissä eläville isille kirjoitettiin kysymyksiä, joihin he vastasivat antaen kysyjille neuvoja ja ohjeita, sekä lohtua ja kannustusta. Erämaaisät toimivat henkisinä ohjaajina munkeille. Tutkielmassani tarkastelen ohjauksessa esiin nousevia kysymyksiä. Ohjaus tähtää munkkien henkiseen kehitykseen. Tutkimuskysymykseni on selvittää, miten mieltä hallitaan henkisellä harjoituksella ja millainen on tavoiteltava täydellisyyden tila. Tutkimukseni lähdeaineistona toimii erämaaisien kirjekokoelma, jonka on kääntänyt kreikasta englanniksi John Chryssavgis. Valikoin ne kirjeet ja niiden kohdat, jotka antavat neuvoja mielen hallintaan, ajatuksien tarkasteluprosessiin, häiritsevien ajatusten poistamiseen ja munkkien tavoiteltavaan täydellisyyden tilaan. Tarkastelen ja kuvailen, millaista on Barsanufiuksen ja Johanneksen tarjoama henkinen ohjaus. Ohjauksen ideana on, että ohjattava paljastaa isälleen kaikki ajatuksensa, etenkin mielenrauhaansa häiritsevät pahat ajatukset. Mitään ei saa tehdä ilman ohjausta, koska ohjaaja on kuin Jumala ja tietää oikeat neuvot. Henkisen ohjauksen tavoite on lopulta vaikuttaa munkin pelastukseen, muuttaa munkin sisäisyys harmoniaan niin, että hän on vapaa kiusauksista ja elää tyyneyden tilassa. Mielen hallinta henkisenä harjoituksena on haastava, intensiivinen prosessi, jossa munkki tarvitsee paljon sitkeyttä, sitoutumista ja toistoa. Henkiset harjoitukset, joita munkit tekevät ajatusten taltuttamiseen ovat rukous, meditaatio, mietiskely, psalmien tai Raamatun lauseiden lukeminen, sekä jatkuva valppaus tarkastelemalla itseään ja ajatuksiaan. Barsanufius ja Johannes painottavat erityisesti oman tahdon tukahduttamista, minkä kautta munkki täyttää Jumalan tahdon eikä toimi oman itsekkään halunsa mukaan. Tutkimukseni perusteella argumentoin, että munkki tarvitsee mielen hallitsemiseksi erottelukykyä, tietoisuutta, valppautta ja kurinalaisuutta. Oman harjoittelun lisäksi munkki tarvitsee henkisen isän ja lopulta Jumalan avun tavoitteen onnistumiseksi. Päädyn johtopäätelmiin, joissa totean, että erämaaisät painottavat rukousta harjoituksena mielen hallintaan. Täydellisyyden tila on kokonaisvaltainen kirkas jumalaksi korotettu tila. Täydellinen on suorastaan yli-ihminen, joka hallitsee mielensä ja on vapaa halusta ja kiusauksista.
Now showing items 1-2 of 2