Browsing by Subject "autenttisuus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Tämä tutkielma tarkastelee Life.Church nimisen online-kirkon julkaisemaa online-uskonnollisuutta käsittelevää videoaineistoa ja sen autenttisuuspuhetta. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millä lailla Life.Church rakentaa autenttisuuden tunnetta ja missä teemoissa autenttisuuspuhetta ilmenee. Tutkimuksen keskiössä ovat autenttisuuden, digitaalisen uskonnollisuuden ja internet-ympäristön teemat. Tutkielma edustaa laadullista, eli kvalitatiivista tutkimusta. Sen aineistona toimivat 73 Life.Church Open Network -palvelussa julkaistua opetusvideota, joiden aiheena ovat johtajuus ja online-seurakunnat. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka ohessa hyödynnetään kvalitatiiviseen tutkimukseen suunnattua analyysiohjelmistoa. Videomateriaalista tehdyn analyysin perusteella autenttisuuspuhe läpäisee koko aineiston. Life.Church pyrkii videoissaan luomaan itsestään kuvaa autenttisena kristillisenä yhteisönä, jonka ytimessä ovat yhteisöllisyys ja kristinuskon sanoma. Yhteisön työvälineenä nähdään olevan Jumalan lahjaksi antama online-maailma. Koska online-maailma on transendenttia alkuperää, siellä toimivat uskonnolliset tahot ovat autenttisia kristillisiä toimijoita.
-
(2016)Tämä tutkimus käsittelee Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöiden näkökulmia nuorten aikuisten kohtaamiseen. Näiden näkökulmien kautta avataan Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja myöhäismodernin yhteiskunnan suhdetta. Analyysin näkökulma on laadullinen, mutta tutkimustuloksia alustetaan ja niitä peilataan ajankohtaiseen ja klassiseen sosiologiseen tutkimukseen. Aiheen ymmärtämisen kannalta on tärkeää hahmottaa kirkon muuttuva yhteiskunnallinen asema ja sen taustalla vaikuttavat tekijät. Historian vaikutus on selkesäti nähtävissä 2010-luvun uskonnollisuudessa. Reformaatiosta alkanut individualismikehitys sekä samanaikaisesti tapahtunut teollistuminen ja myöhemmin informaatioyhteiskunnan kehitys ovat muokanneet kirkon asemaa ja uskonnollista maisemaa. Suomessa uskonnollista kenttää määrittävät erityisesti kirkon autoritatiivisen roolin väheneminen ja yksilöllisen uskonnollisen valinnan lisääntyminen. Tämä näkyy muun muassa kirkosta eroamisen yleistymisenä. Tutkimuksen aiheen kannalta huomionarvoista on se, että suurin kirkosta eroava ikäryhmä ovat juuri nuoret aikuiset. Tutkimuksessa käytettävä aineisto on kerätty Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöiltä e-lomakkeella, joka välitettiin heille sähköpostitse. Vastaaminen oli mahdollista kaikille, joilla oli tutkimushetkellä käytössään seurakuntayhtymän sähköposti. Vastauksia kertyi noin 70 kappaletta ja niitä tuli sekä paikallisseurakunnista että yhteisistä työmuodoista. Aineiston pohjalta voidaan todeta, että Helsingin seurakuntayhtymän työntekijät pitävät nuorten aikuisten kohtaamista kirkossa tärkeänä. Nuorten aikuisten vähäinen osallistuminen kirkon toimintaaan ja toisaalta heidän roolinsa uskonnollisen perinteen eteenpäin välittäjinä tiedostetaan. Monet tutkimuskyselyyn vastanneista toivoivat kirkolta nuorten aikuisten parissa tehtävän työn merkittävää kehittämistä sekä sisällön että toteutustapojen suhteen. Toisaalta monet tiedostivat myös sen, että aiempien vuosikymmenten kaltaista kansankirkkoa tuskin tullaan enää näkemään. Aineiston analyysi paljastaa, että työntekijät uskovat kirkon työn olevan merkittävää yhä 2010-luvullakin. He ajattalevat, että kirkolla on annettavaa myös nuorille aikuisille. Tämä kokemus on syntynyt erityisesti kohtaamisissa elämän kriiseissä ja taitekohdissa. Toisaalta vastaajat toivat esiin huolen nuorten aikuisten toiminnan riittämättömyydestä ja sen puutteellisesta tavoittavuudesta vastaamisajankohtana. Ohjenuorana nuorten aikuisten parissa tehtävän työn kehittämiselle voidaan aineiston pohjalta pitää pyrkimystä tasavertaiseen ja nuorten aikuisten arkielämässä tapahtuvaan kohtaamiseen. Työntekijät uskovat, että kuuntelevuudella ja molemminpuolisella arvostuksella voidaan päästä kohti horisontaalista yhteyttä. Tämä vaatii kirkolta oman hengellisen identiteetin vahvaa ymmärrystä. Työntekijät kaipaavatkin kirkolta autenttisuutta; kirkon hengellistä pohjaa ei tulisi heidän mielestään unohtaa, vaan sen tulisi edelleen toimia pohjana toiminnan kehittämiselle.
-
(2023)Nykypakanuus on kasvattanut suosiotaan länsimaissa, myös Suomessa aina 90- luvulta alkaen. Pakanuus näyttäytyy useimmille nykypakanoille myös ryhmäidentiteettinä, jolloin sosiaaliset ilmiöt kuten sosiaalinen vertailu ja sosiaalinen identiteetti ovat asioita, joita on mahdollista tutkia uskontotieteen alla. Etenkin sosiaalista identiteettiä on suomalaisen pakanakentän sisällä jo tutkittu, mutta sitä vastoin identiteettiautenttisuutta ei. Identiteettiautenttisuudella tarkoitetaan tämän tutkimuksen kontekstissa sosiaalista vertailua liittyen oman pakanaidentiteetin autenttisuuteen. Oma tutkimukseni keskittyy näin ollen tutkimaan sitä, miten autenttinen pakanaidentiteetti rakentuu suomalaisten nykypakanoiden puheessa. Autenttisuus on käsite, jota yleensä käytetään kuvaamaan kaikkea aitoa, todenmukaista ja alkuperäistä, ja näin ollen sitä usein käytetään käsitteenä, jolla omaa ryhmä- tai henkilökohtaista identiteettiä rakennetaan, perustellaan tai oikeutetaan. Kansainvälisessä pakanuutta ja pakanaidentiteettiä koskevassa tutkimuksessa on osoitettu, että eri maiden pakanayhteisöissä autenttisuus näyttäytyy tietynlaisena sosiaalista sisäryhmää määrittävänä kriteerinä. Tämä ilmeni siten, että osa pakanaidentiteettiä kantavista henkilöistä määritteli tietyt pakanuuteen liitettävät piirteet ja ideaalit, joita autenttisten pakanoiden sisäryhmä edustaa ja sosiaalisen vertailun kautta rajasi osan pakanayhteisöstä sosiaaliseksi ulkoryhmäksi, vähemmän autenttisiksi pakanoiksi. Oman tutkimukseni pääasiallinen tarkoitus on selvittää, esiintyykö tämänkaltaista autenttisuuteen perustuvaa sosiaalista vertailua myös Suomessa ja jos esiintyy, mitä ideaaleja autenttiseen pakanuuteen liitetään. Autenttisuuteen liitettyjä piirteitä olivat aiemmassa tutkimuksessa esimerkiksi traditionaalisuus, epäkaupallisuus sekä pinnallisuudesta ja populaarikulttuurin tekemistä pakanuuden tulkinnoista irrottautuminen. Koska aihetta ei ole aiemmin suomalaisessa kontekstissa tutkittu, maisterintutkielmani antaa yleistason katsauksen siihen, miten autenttinen pakanaidentiteetti rakentuu suomalaisten nykypakanoiden puheessa ja vertailee, miten se suhteutuu aikaisempaan tutkimukseen. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdestatoista laadullisen asennetutkimuksen metodein toteutetusta haastattelusta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin autenttisuuden käsitettä sekä sosiaalisen identiteetin teorian käsitteistöä. Tutkimusotetta voidaan pitää teoriaohjaavana, sillä teoreettinen viitekehys eli autenttisuus ja aikaisemman tutkimuksen havainnot ohjaavat analyysin kulkua vahvasti. Tutkielmani tulosten valossa voidaan katsoa, ettei suomalaisessa pakanayhteisössä esiintyvä autenttisuuskeskustelu näyttäydy ainakaan oman aineistoni valossa yhtä merkittävänä sosiaalisen vertailun välineenä, kuin vertailukohtana käyttämässäni aiemmassa tutkimuksessa. Verrattuna aikaisempaan tutkimukseen hajonta siinä, oliko autenttisuus merkittävä sosiaalisen vertailun kriteeri, oli suurempaa. Haastattelemani pakanat esittivät joitakin autenttisuusväitteitä ja jotkut haastatteluissa esiin nousseet piirteet, kuten pakanuuden representaatiot sosiaalisessa mediassa tai populaarikulttuurista inspiraation hakeminen omaan harjoitukseen näyttäytyivät kokonaisuutena aihepiireinä, joihin liittyi sosiaalista vertailua identiteettiautenttisuuden perusteella. Verrattuna aiemman tutkimuksen havaintoihin haastattelemieni pakanoiden puheessa korostuivat kuitenkin autenttisuuden sijaan myös vastakkaiset ilmiöt, kuten pakanuuden epädogmaattinen luonne ja itsemäärittelyoikeus, ja niihin vedoten haastateltavat myös vastustivat sosiaalista vertailua liittyen autenttisuuteen. Tutkimukseni antaa yleisellä tasolla katsauksen siihen, millaista keskustelua aiheesta suomalaisessa kontekstissa esiintyy, mutta jatkotutkimukselle, joka keskittyisi tutkimaan aihetta jonkun rajatun yhteisön, esimerkiksi traditionaalisten wiccojen kontekstissa, voisi olla paikkansa.
Now showing items 1-3 of 3