Browsing by Subject "demoni"

Derek Prince (1915–2003) oli raamatunopettaja, joka identifioitui tunnustuskunnattomaksi ja lahkottomaksi helluntailaiseksi. Tutkielman tarkoituksena on kuvata Princen opetusta demoneista eli hänen demonologiaansa sekä tarkastella Princen demonologian erityispiirteitä. Tutkielmassa tarkastellaan myös Princen demonologiaa suhteessa laajempaan helluntailiikkeen parissa esiintyvään opetukseen demoneista. Primäärilähde on Princen kirjoittama kirja They Shall Expel Demons — Expanded Edition. Se käsittelee keskeisesti hänen demonologiaansa. Tutkimuksen metodina olevan systemaattisen analyysin avulla tutkitaan Princen demonologiaan liittyviä käsitteitä ja väitteitä. Princen demonologia jakautuu neljään osioon: demonit sisältävään kosmologiaan, demonien ihmiseen asettumisen syihin, demonien vaikutukseen ihmisessä sekä niiden ulos ajamiseen. Hän esittelee yksityiskohtaisen kosmologisen järjestyksen. Välitaivaassa asuvat Saatana ja enkelit, maan päällä sen sijaan ruumiittomiksi henkiolennoiksi Princen kutsumat demonit. Erilaisia syitä, jonka seurauksena ihmiseen voi tulla demoni, on Princen opetuksessa monia. Alttius demoneille voi johtua myös esimerkiksi vanhempien tai isovanhempien synneistä. Haavoittuvimpia demonien tulemiselle ihmiseen ovat Princen mukaan kohdussa olevat sikiöt sekä ylipäätään pienet lapset. Demoneita ei voi havaita näköaistein. Niiden aikaan saamat vaikutukset ihmisissä kuitenkin paljastavat, jos henkilössä on demoni. Erilaisia vaikutuksia on lukuisia. Prince demonologian erityispiirre on hänen väitteensä, jonka mukaan uskovassa kristityssä voi olla demoni. Tällöin hän käyttää poikkeuksellista käsitettä demonisaatio. Prince tarkoittaa käsitteellä, että demonisoitu kristitty on pelastuneessa tilassa, mutta joillain persoonallisuuden osa-alueella voi silti olla demoni. Jotta ihminen voi vapautua demoneista, tulee suorittaa eksorsismi eli vapauttaminen. Prince suosittelee, että eksorsismin suorittavat kokeneet kristityt. Sen voi tarvittaessa tehdä kuitenkin demonisoitu henkilö itse. Vapautettavan tulee puhdistautua synneistä ja nojautua kristilliseen uskoon. Tämän jälkeen Jeesuksen antamalla auktoriteetilla demoni voidaan rukoilemalla käskeä lähtemään ihmisestä. Prince perustelee teologiaan liittyvät väitteensä pääasiassa yksittäisillä raamatunkohdilla sekä käytännön elämästä nousevilla anekdooteilla. Princen demonologia edustaa yhtäältä laajempaa helluntailaista kontekstia. Demonien olemassaolo, niiden toiminta ihmisiä ja seurakuntaa vastaan sekä perinteiset sukupuoliroolit ovat tästä esimerkkinä. Toisaalta erovaisuuksiakin on. Käsitys kristityn demonisaatiosta ja Princen hyvin yksityiskohtainen opetus demoneista ja niiden vaikutuksesta poikkeavat varsinkin varhaisemmasta helluntailaisuudesta. Princen opetuksen yksityiskohtaisuus osoittautuu myös haastavaksi. Esimerkiksi demonien ihmiseen tulemisen syyt ja toisaalta niiden vaikutuksiin liittyvät syy- ja seuraussuhteet ovat vaikeaselkoisia. Princen järjestelmällinen tapa opettaa on kuitenkin mahdollistanut sen, että tutkielmassa kyetään kuvaamaan hänen demonologiaansa kokonaisvaltaisesti.