Browsing by Subject "eklektisyys"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon buddhalaisuutta harjoittavia jäseniä ja heidän uskonnollisuuttaan. Kirkkoon kuulutaan jälkimodernina yhä useammin kulttuurillisista ja traditioon liittyvistä syistä. Uskonnollisen markkinatalousmallin myötä uskonnot ja katsomukset kilpailevat uskonnollisista etsijöistä. Individualistisesta ihmisestä on tullut oman elämänsä ylin auktoriteetti, jolle on tärkeämpää uskonnon kokemuksellisuus, kuin ylhäältä päin annettu valmis oppi. Uskonnollisen eklektisyyden lisääntyessä ihmisten katsomukset näyttävät yhä useammin eri traditioiden, uskontojen ja filosofioiden hybridiltä. Uskonnoista etsitään omaa elämää edistäviä ja auttavia ratkaisumalleja. Suomessa on ollut vahva luterilainen yhtenäiskulttuuri ja kirkkoon kuulumiseen uskotaan. Kuitenkin kirkon jäseninä on paljon ihmisiä, jotka hakevat hengellisen sisällön elämälleen muualta kuin kirkon piiristä. Tämän tutkimus kuvaa millaista on buddhalaisen meditaatio piirin jäsenten uskonnollisuus yhtä aikaa osana buddhalaisuutta ja Suomen evankelisluterilaista kirkkoa. Haastattelin tutkimusta varten kymmentä buddhalaisen meditaatioryhmän jäsentä, jotka kuuluivat samanaikaisesti myös kirkkoon. Tutkimuksen metodina toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kerätyn haastatteluaineiston laadullisen sisällönanalyysin avulla löydettiin kolme pääluokkaa: haastateltavien suhde kirkkoon, buddhalaisuuden ja kristinuskon risteyskodat sekä elävä usko. Buddhalaisen meditaatioryhmän jäsenten suhde kirkkoon oli varsin myönteinen. Tämä osin johtui meditaatioryhmien taustalla toimineen opettajan Thich Nhat Hanhin kristillismyönteisestä filosofiasta. Tutkittavat kuuluivat kirkkoon osin kulttuurillisista syistä. Myös kirkon tekemä heikompien auttamistyö toimi perusteluna tukea kirkon hyvää toimintaa. Kirkon sanoma oli tullut tutkittaville läheiseksi buddhalaisen harjoittamisen myötä ja buddhalaisuudesta ja kristinuskosta löydettiin useita yhtymäkohtia. Tutkittavat saivat myös harjoittamisestaan välineitä oman itsensä kehittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Esimerkiksi myötätuntomeditaatio oli buddhalaisuudesta löytyvä konkreettinen väline, jonka avulla tutkittavat pystyivät hoitamaan vaikeita tunteitaan ja ihmissuhteitaan. Kokemus yhteydestä transsendenttiin sekä kokemus tietoisesta elämästä olivat keskeisiä tekijöitä onnellisen elämän etsinnässä, joka oli tutkittavien motivaatio harjoittamiselle Tutkimuksen valossa voidaan väittää, että Thich Nhat Hanhin filosofiaa seuraavien meditaatioryhmien jäsenet ovat harjoittamisensa tuloksena uudelleen lähentyneet Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanssa.