Browsing by Subject "ekstremismi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2018)Tutkielmani tavoitteena on omaelämäkertakirjallisuutta ja haastatteluja hyödyntämällä kerätä tietoa liittyen islamistiseen radikalisoitumisprosessiin länsimaissa. Pyrin tuottamaan tutkimuskirjallisuuden käyttöön lisää tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat islamistiseen radikalisoitumisprosessiin länsimaissa, ja millä tavalla. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisena ilmiönä islamistinen radikalisoitumisprosessi ilmenee omaelämäkertakirjallisuuden ja haastattelujen avulla analysoituna? 2. Miten islamistisista radikalisoitumisprosesseista omaelämäkertakirjallisuuden ja haastattelujen kautta saatava tieto vertautuu eri tavalla toteutetuista tutkimuksista saatuihin tietoihin? Menetelmien suhteen käytän tutkielmani tekemiseen laadullisen tutkimuksen keinoja; tarkemmin sanottuna aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoja. Lähdeaineistoni koostuu niin kirjallisista lähteistä kuin haastattelustakin. Kirjalliseen lähdeaineistoon kuuluu tutkielmassani 7 teosta, haastatteluja teen yhden. Kirjallinen lähdeaineistoni koostuu omaelämäkertakirjallisuudesta, joita radikalisoituneet islamistit ovat kirjoittaneet. Haastattelun kohteena on suomalainen henkilö, joka oli menneisyydessään radikalisoitunut islamisti. Haastattelun toteutan teemahaastattelun keinoin. Keskeisiä tuloksia tutkielmassani ovat seuraavat asiat: - Ulkopuolisuuden kokemusten yleisyyttä on mahdollisesti yliarvioitu aiemmissa tutkimuksissa - Radikalisoituminen islamistisessa kontekstissa on erityisesti nuoria koskeva ilmiö - Traumaattisten elämänkokemusten yleisyyttä on mahdollisesti aliarvioitu aiemmissa tutkimuksissa - Uskonnollinen kasvatus ei riitä estämään radikalisoitumista islamistisessa kontekstissa - Uskonnollisen tulkinnan merkitys radikalisoitumisprosessissa on vahvasti kaksijakoinen - Muun muassa ystävien ja moskeijoiden merkitysten suhteen tulokseni tukevat tutkimuskirjallisuutta Radikaalien islamististen liikkeiden tarjoama ideologinen narratiivi on päätelmieni mukaan erittäin voimakas ja erilaisiin tilanteisiin sopeutuva. Islamistinen radikalismi tulee ymmärtää entistä enemmän nuorten ilmiönä, sillä yksilöt radikalisoituvat aineistoni mukaan nuorina, vaikka tutkimusten mukaan terroristi-iskuja tekevätkin pääsääntöisesti nuoret aikuiset. Koska kyseessä näyttää olevan nuoria koskeva ilmiö, radikalisminvastainen työ kannattaisi mielestäni viedä entistä voimakkaammin sosiaaliseen mediaan. Uskonnollisen tulkinnan merkitystä ei tule julkisessa keskustelussa vähätellä, eikä liioitella; sillä on ehdottomasti merkitystä radikalisoitumisprosessissa, mutta se ei ole ainoa asia, jolla on merkitystä.
-
(2024)Tämä tutkimus käsittelee sitä, miten radikalisoitumista ja väkivaltaista ekstremismiä sekä niihin liittyviä altistavia tekijöitä ymmärretään, jäsennetään ja hahmotetaan jalkautuvassa nuorisotyössä, ja onko nuorisotyön ammattilaisten kokemus yhteneväinen aiheesta tehdyn tutkimuksen kanssa, käytetäänkö esimerkiksi käsitteitä samoin. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka toteutettiin etäyhteyden kautta. Haastatteluissa esitetyt kysymykset käsittelivät sitä, miten radikalisoitumista ja väkivaltaista ekstremismiä määritellään, miten ne voidaan tunnistaa, miten niitä voitaisiin ennaltaehkäistä, minkälaisia aatteellisia suuntauksia siitä voidaan erottaa, sekä mitkä tekijät ja olosuhteet koetaan sille altistaviksi. Haastateltavat olivat sekä julkiselta, että yksityiseltä sektorilta ja keskenään eri puolilta Suomea. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimukseni perusteella etsivän ja jalkautuvan nuorisotyön kokemuksissa radikalisoitumisesta ilmiönä oli yhtäläisyyksiä aiemman tutkimuksen kanssa, mutta sen sijaan käsitteiden määrittelyssä oli eroja. Jalkautuvan nuorisotyön määritelmät radikalisoitumisesta ja väkivaltaisesta ekstremismistä erosivat tutkimuskentän muodostamasta määritelmistä huomattavissa määrin. Jalkautuvassa nuoristyössä näihin ilmiöihin liitettiin käsitteitä kuten äärimmäisyys, ehdottomuus ja ajattelun mustavalkoisuus, kun taas tutkimuskenttä painotti enemmän aatemaailmalla perusteltua väkivaltaa tai sen oikeuttamista. Toisaalta jotkin aineistosta nousseet käytännön kokemukset ilmiöstä mukailivat tutkimuskentän havaintoja, esimerkiksi, että radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin yhteydessä hahmotettiin esiintyvän erityisesti uskonnollista ja äärioikeistolaista radikalisoimista, mitkä ovat myös virallisten sisäministeriön raporttien mukaan suurimmat radikalisoituneet ryhmät. Toisaalta taas haastatteluissa radikalisoitumisen määritelmän miellettiin kattavan osittain myös jengirikollisuuden eri muodot, vaikka näitä esimerkiksi sisäministeriön raporteissa tai radikalisoitumisen tutkimuksissa ei sellaisenaan liitetty radikalisoitumisen tai ekstremismin alle, mikäli niiden taustalla ei ollut tietty aatemaailma. Radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin altistavat tekijät sen sijaan nähtiin aineistossa hyvin samalla tavalla kuin myös aikaisemmassa tutkimuksessa. Aineiston pohjalta nousi esiin se, että tutkitun tiedon ja käytännön työtä tekevien välillä on kuilu, jonka syntymisestä tarvitaan lisää tutkimusta.
-
(2022)Henkilön elämänkaaren tapahtumat, persoonallisuuden piirteet ja asenteet sekä ympäröivän yhteiskuntarakenteen vaikutus yksilön kokemukseen omista toimintamahdollisuuksistaan ovat kaikki mahdollisia selittäviä tekijöitä radikalisaatioprosessin taustalla. Ilmiön kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii kuitenkin myös yksilön uskonnollisen ja ideologisen eetoksen itsenäisen vaikutuksen tarkastelua osana radikalisaatioprosessin muodostumista. Tässä tutkimuksessa analysoidaan uskonnollisen eetoksen vaikutusta selittävänä tekijänä. Tutkimuksessa tarkastellaan miten äärimmäinen uskonnollinen aatemaailma vaikuttaa yksilön alttiuteen omaksua radikaaleja ideoita sekä toteuttaa ekstremistisiä tekoja. Tässä tutkimuksessa käytettävä lähdeaineisto koostuu valtiollisista asiakirjoista. Kaikki analysoitavat asiakirjat liittyvät aiheiltaan Suomen valtion sisäiseen turvallisuuteen sekä radikalismin ja ekstremismin tematiikkaan. Tutkimusmetodina on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Asiakirja-aineistoja on yhteensä viisi, joista vanhin on julkaistu vuonna 2018 ja uusin vuonna 2021. Uskonnollista radikalismia ja ekstremismiä käsittelevän asiakirja-aineiston sisältö linkittyy pääasiallisesti ääri-islamistiseen liikehdintään. Tästä syystä tämänkin tutkimuksen analyysi uskonnollisen elementin vaikutuksesta radikalisaatioprosessin osatekijänä keskittyy ääri-islamistisen eetoksen tarkasteluun. Toteutetun aineiston analyysin perusteella voidaan esittää uskonnollisen eetoksen kytkeytyvän osaksi tiettyjen yksilöiden radikalisaatioprosessia. Radikalisaation taustalla vaikuttaa maailmankuvien vastakkaisuudesta syntyvä konflikti ja tästä ristiriidasta muodostuva kokemus osattomuudesta. Aineiston analyysistä käy ilmi, kuinka uskonnolla perusteltua radikalismia ja ekstremismiä voidaan ennaltaehkäistä tehokkaimmin nimenomaisesti uskonnollisen koulutuksen ja vuoropuhelun lisäämisen kautta. Havaintoja alleviivaa myös löydös selittävien tekijöiden paradigman muutoksesta, jossa uskonnollinen eetos tai poliittinen ideologia voidaan hahmottaa itsenäisiksi osiksi yksilön radikalisaatioprosessia ja mahdollisesti jopa tekijöiksi, jotka selittävät muiden ilmiöön liittyvien sosiaalisten olosuhteiden muodostumisen.
Now showing items 1-3 of 3